Hedebyn venehauta
Hedebyn venehauta on venelöytö viikinkiajalta muinaisen kauppapaikan Hedebyn eteläpuolella olevasta kalmistosta. Löytö on Saksassa harvinainen venehauta.
Hautalöytö tehtiin vuonna 1908, kun kalmistoon tehtiin arkeologinen tutkimus arkeologi F. Knorrin johdolla. Paikalta löydettiin maanpinnan alta runsaasti rautanauloja ja lopulta huomattiin maanalainen hautakammio. Kammiosta löytyi rikkaat hauta-antimet, joiden avulla hautaus ajoitettiin 825−850 jaa. eli viikinkiajalle. Koko hautaus koostui hautakammiosta, kolmesta ruumishautauksesta, niin sanotusta pitkäveneestä, joka oli pituuden puolesta mieluummin viikinkilaiva, ja runsaista hauta-antimista. Kaikki tämä oli peitetty matalaan kumpuun.
Haudan puuosat olivat lahonneet pois lukuun ottamatta pieniä jäänteitä tammilaudasta, jota oli jäänyt rautanaulojen ympärille. Tästä voitiin päätellä, että vene oli aseteltu hautakammion päälle.
Hautavene[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veneen rakenne on ollut mahdollista päätellä naulojen ja niittien sijainnista. Vaikka niitä löytyi vain 64 kappaletta, on niiden perusteella saatu laivan pituudeksi 17−20 metriä. Osia keulasta ja perästä puuttui, joten pituuteen on jäänyt pieni epävarmuusvara. Veneen leveys on ilmoitettu samasta syystä 2,7−3,5 metriä. Veneen peräosa oli hyvin säilynyt ja sen styrpuurin puolelta voitiin erottaa 9 kaaripuuta. Kivet, joilla alus oli tuettu pytyyn, sijaitsivat edelleen asetetuilla paikoillaan. Niiden asemasta voitiin päätellä veneen kölin mitat. Köli oli veneen keskellä 25 senttimetriä leveä ja keulassa ja perässä 12−15 senttimetriä leveä.
Hautakammio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hautakammio oli rakennettu valmiiksi ja sinne oli tuotu 3 vainajaa hauta-antimineen ennen veneen päälleasettelua. Hautakammio oli 3,7 metriä pitkä ja 2,4 metriä leveä. Siinä oli puulattia, joka oli 1,9 metriä ympäristön maanpintaa alempana. Kammio oli jaettu kahteen osaan. Miehet olivat saaneet mukaansa runsaasti lahjoja, jotka edustivat frankkilaista tyyliä. Kammion ensimmäisen osan länsipäädystä löytyivät pronssikulho, lasipikari, useita nuolenkärkiä, osia koristeellisista kilvestä, kullattu miekka ja koruja. Kammion itäpäädystä löytyi rautapannoin vahvistettu puusaavi, kaksi miekkaa ja hevosen suitset. Kammion toisessa osassa makasivat kolmen vainajan luut. Heidän henkilöllisyyttään ei tiedetä. Veneen alle, mutta kauemmaksi hautakammiosta, oli matalaan kuoppaan tapettu kolme hevosta.
Arkeologit arvelevat, että yksi miehistä saattaa olla Tanskan kuningas Harald Klak. Hän lähti maanpakoon frankkien maahan vuonna 826 jaa. ja antoi kastaa itsensä kristityksi ottaen nimekseen Ludvig Hurskas.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Herbert Jankuhn: Haithabu. Ein Handelsplatz der Wikingerzeit. 8. Auflage. Wachholtz, Neumünster 1986, ISBN 3-529-01813-9.
- Michael Müller-Wille, Ole Crumlin-Pedersen, Maria Dekówna: Ausgrabungen in Haithabu, Band 8, Das Bootkammergrab von Haithabu, Wachholtz, Neumünster, 1976 ASIN B0098MAAUQ
