Hebla Sparre
| Hebla Siggesdotter Sparre af Rossvik | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1490 Råda, Lidköping, Länsi-Götanmaa, Ruotsi |
| Kuollut | 1571 Kuitian kartanolinna, Parainen |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Ammatti | Suitian ja Kuitian kartanolinnojen rouva |
| Vanhemmat | valtaneuvos Sigge Larsson Sparre, Kristina Magnusdotter Natt och Dag till Sundby |
| Puoliso | valtaneuvos Erik Fleming |
| Lapset | Joakim Fleming, Klaus Fleming, Filippa Fleming |
Hebla Siggesdotter Sparre af Rossvik (1490 Råda, Ruotsi − 1571 Kuitia, Parainen) oli muun muassa Suitian ja Kuitian kartanolinnojen rouva, valtaneuvos Erik Flemingin puoliso ja vapaaherra Klaus Flemingin äiti. Hebla (joskus myös Hebbla) kuului vanhaan ja merkittävään, keskiajalla aateloituun, ruotsalaiseen Sparre af Rossvik -sukuun. Erik Flemingin kuoltua Hebla Sparre hallinnoi useita laajoja maa-alueita, kartanoita ja maatiloja Suomessa.[1][2]
Sparre oli Uudenmaan suurin tilanomistaja 95 tilalla, joista 17 oli Ruotsissa.[3]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hebla Siggesdotter Sparre af Rossvik syntyi noin vuonna 1490 Rådassa, Lidköpingissä, Länsi-Götanmaalla, Ruotsissa. Hänen vanhempansa olivat valtaneuvos Sigge Larsson Sparre, sekä Kristina Magnusdotter "Natt och Dag" till Sundby. Hebla Sparre meni naimisiin valtaneuvos Erik Flemingin kanssa ja heille syntyi kolme lasta; Joakim Fleming, Klaus Fleming ja Filippa Fleming.[4][5]
Erik Fleming oli Suomen vaikutusvaltaisin mies omana aikanaan ja tämän kuoltua Kuitiassa vuonna 1548 jäi Hebla Sparre hallinnoimaan valtaisaa kartanoiden, läänitysten ja muiden maa-alueiden muodostamaa omaisuutta yksinään. Omaisuuden peri Flemingin ja Sparren lapset, mutta heidän ollessa niin nuoria jäi rouva Sparre af Rossvik vastuuseen omaisuudesta. Heblan kerrotaan hallinneen maa-alueitaan taidokkaasti ja hän muun muassa aloitti omenoiden viljelyn Suomessa Suitian kartanon puutarhassa.[6]
Vuonna 1555 Hebla Sparre emännöi Kuitian kartanolinnassa kuningas Kustaa Vaasaa tämän vierailulla Ruotsin kuningaskunnan itäosissa.[1]
Erik Flemingin kuoltua Hebla Sparre lahjoitti Siuntion Pyhän Pietarin kirkkoon kivisen kastemaljan vuonna 1550, johon on hakattu sukujen Fleming ja Sparre vaakunat. Kastemalja on yhä esillä kirkossa.[7]
Hebla Sparre kuoli säterinä pitämässään Kuitian kartanolinnassa Paraisilla noin vuoden 1571 tienoilla.[1]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
-
Siuntion Pyhän Pietarin kirkon kastemalja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c (–1674) The early stages and the era of the Flemings Qvidja Gård. Viitattu 29.12.2020. (englanti)
- ↑ Hebla Sparre Vita Historica. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Ulrika Rosendahl: NYLÄNDSKA SÄTES- OCH KUNGSGÅRDAR FRÅN MEDELTID OCH 1500-TAL 2003. Museovirasto. Arkistoitu 22.8.2021. Viitattu 4.9.2021.
- ↑ Sparre af Rossvik nr 7 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ BLF www.blf.fi. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ 2. Suitian ja Kuitian kartanot peda.net. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Kastemalja Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 29.12.2020.