Hassi R’Mel
| Hassi R’Mel حاسي الرمل, Ḥāsī ar-Ramal |
|
|---|---|
 Hassi R’Melin uusi voimalaitos. |
|
  Hassi R’Mel |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Algeria |
| Maakunta | Laghouat |
| Piirikunta | Hassi R’Mel |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 957 km² |
| Väkiluku (2018) | 32 400 |
Hassi R’Mel (arab. حاسي الرمل, Ḥāsī ar-Ramal) on kunta Laghouatin maakunnassa Algeriassa. Se on maan tärkeimmän maakaasuntuotantoalueen keskus. Kunnan pinta-ala on 1 957 neliökilometriä. Asukkaita on 32 400 henkeä (vuonna 2018, arvio).[1]
Vuonna 1956 löydetty maakaasukenttä on Algerian ja koko Afrikan suurin[1]. Sen tuotanto saavutti huippunsa vuonna 1999 ja tulee arvioiden mukaan jatkumaan vuoteen 2046 saakka. Öljy- ja kaasuyhtiö Sonatrachin omistama kenttä tuottaa nykyään neljänneksen Algerian maakaasusta.[2]
Suurin osa Algerian Saharasta tulevista kaasujohdoista yhtyy Hassi R’Melissä ja jatkuu Arzewin ja Skikdan vientisatamiin sekä Espanjaan ja Italiaan[3]. Paikkakunnalla sijaitsee sähköä tuottava lämpövoimala, jonka teho on 591 megawattia[4].
Entisellä karjanhoitoalueella sijaitseva Hassi R’Melin kunta on perustettu vuonna 1984. Teollisuuskeskuksen asutus on kasvanut osin hallitsemattomasti, ja sitä on yritetty siirtää uuteen Bellilin kaupunkiin, joka sijaitsee 35 kilometriä pohjoisempana. Vuonna 2016 Hassi R’Melissä oli 21 800 asukasta, Bellilissä 7 100 ja haja-asutusalueella tai paimentolaisina 1 300.[5] Bellilissä on myös rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Monographie Wilaya de Laghouat Aniref. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Oil & gas field profile: Hassi R’Mel Conventional Gas Field, Algeria Offsore Technology. 18.2.2024. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ African Energy Atlas 2020/2021 African Energy. 2020. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Power plant profile: Hassi R’Mel Dual Fuel Power Plant, Algeria Power Technology. 18.2.2024. Viitattu 30.3.2024.
- ↑ Sofrani, Khelifa & al.: La maîtrise d’urbanisation autour du champ gazier de Hassi R’mel – Algérie, entre réalité et action publique. Cinq Continents, 19/2019, s. 46–72. Artikkelin verkkoversio.