Harva hyvin kuolee

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harva hyvin kuolee
Her Privates We
Harva hyvin kuolee.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Frederic Manning
Kieli englanti
Genre sotakirjallisuus
Julkaistu 1930
Suomennos
Suomentaja Lauri Sipari
Kustantaja Like
Julkaistu 2006
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 314
ISBN 952-471-775-1
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Harva hyvin kuolee (Her Privates We) on Frederic Manningin kirjoittama romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan rintamille Sommessa ja Acressa.

Kirja julkaistiin alun perin nimellä The Middle Parts of Fortune vuonna 1929 tekijänään salanimi ”Sotamies 19022”. Sitä painettiin ja myytiin yksityisesti alle 600 kappaletta. Alkuperäisen teoksen kieli oli ruokkoamatonta ja tuntui monista lähes rienaukselta, sillä sen kaikki sotilaat kiroilevat jatkuvasti. Miehissä ei ole sotilaallista intoa, isänmaallisuus ei innosta ja he pikemminkin sietävät kuin kunnioittavat upseereitaan. Kun ei olla taistelussa, miehiä kiinnostaa vain ruoka, juoma ja seksi. Kotirintamasta todetaan vain, että ”ne ei välitä vittuakaan mitä meille tapahtuu”.

Vuonna 1930 ilmestyi kirjan siistitty versio, nyt nimellä Her Privates We. Teos oli myynti- ja arvostelumenestys. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana sitä myytiin 15 000 kappaletta. Vaikka teosta oli siistitty, sitäkin pitivät monet yhä edelleen rienauksena. Kirjan tyyli ja pohdinnat sekä tietty herkkyys kielivät, että tekijä ei voi olla aivan tavallinen sotamies. Arvailut tekijästä käynnistyivät lähes heti ja T. E. Lawrence osui arvailussaan oikeaan. Ernest Hemingway luki kirjan kerran vuodessa ”jotta muistaisin miten asiat todella olivat...”. Myös T. S. Eliot ylisti romaania.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan päähenkilö on Bourne-niminen sotamies. Hän on erilainen kuin muut miehet hänen ympärillään, muita vanhempi, oppinut ja lukenut, mutta haluton hyödyntämään etuja, joita hänen taustansa voisi armeijassa antaa. Bourne on myös aliupseerien ystävä, ryypiskelee kersanttien kanssa ja toimii tulkkina, kun pitää asioida linjojen lähettyvillä asuvien ranskalaisten siviilien kanssa.

Romaanilla on melko vähän tekemistä taisteluiden kanssa, vaikka niitäkin käydään läpi aina lähitaisteluita myöten. Tapahtumat ovat enimmäkseen linjojen takana, työpalvelussa tai harjoituksissa. Esille tulee juoksuhautojen lieju ja kuoleman sattumanvaraisuus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Manning, Frederic: Harva hyvin kuolee. Loppusanat William Boyd, 1999. Suomentanut Sipari, Lauri. Like, 2006. ISBN 952-471-775-1.