Harald Hjärne

Harald Hjärne (1848–1922). Anders Zornin maalaus.

Harald Gabriel Hjärne (2. toukokuuta 1848 Klastorp, Skövde, Skaraborgin lääni – 6. tammikuuta 1922) oli ruotsalainen historioitsija ja poliitikko.

Harald Hjärnen vanhemmat olivat postimestari Harald Hjärne ja Margareta Richer. Hän oli naimisissa Eva Maria Rezeliuksen kanssa. Heidän lapsensa oli professori Erland Hjärne.

Hjärne aloitti vuonna 1865 opiskelut Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaattiksi 1871. Vuonna 1872 hänestä tuli filosofian tohtori ja samana vuonna historian dosentti. Seuraavan kymmenen vuoden ajan Hjärne matkusteli ulkomailla, kuten Tanskassa, Venäjällä, Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Syyskuusta 1882 tammikuuhun 1885 Hjärne oli historian ylimääräinen professori Uppsalan yliopistossa, ja vuonna 1889 hänet valittiin Hammarstrandin seuraajaksi historian professoriksi. Hän laati Ruotsin historialliset seminaarit.

Hjärne oli jäsen monessa järjestössä, näistä esimerkkeinä Vitterhets-, historie- och antikvitetsakademien, Kungliga Vetenskaps- och Vitterhetssamhället i Göteborg ja Vetenskapsakademien. Hän oli myös monen ulkomaalaisen akatemian jäsen. Vuonna 1903 hän seurasi Carl Snoilskya jäsenenä Ruotsin akatemiassa.

Poliittisessa keskustelussa Hjärne piti merkittäviä puheita ja kirjoitti paljon poliittisista aiheista, kuten äänioikeudesta, puolustusasiasta ja unionikysymyksestä Ruotsin ja Norjan välillä. Hän oli toisen kamarin jäsen vuosina 1902–1908. Ruotsin nationalismikeskustelussa Hjärne edusti tukholmalaisperäistä, anglofiiliä liberaalia nationalismia, eikä Rudolf Kjellénin tapaista göteborgilaista germaanilaista konservatiivia nationalismia.

Harald Hjärne on haudattu Uppsalan vanhalle hautausmaalle.

Teokset

• Semiterna ("Illustrerad världshistoria", E. Wallis, 1875)
• Statsreglering och konungamakt ("Svensk tidskrift", 1874)
• Våra ståndsriksdagar ("Svensk tidskrift", 1875)
• Skandinavisk laghistoria ("Svensk tidskrift", 1876)
• Antinormannismen i den ryska historieskrifningen ("Historiskt bibliotek", 1879)
• En rysk emigrant i Sverige för tvåhundra år sedan ("Historisk tidskrift", 1881)
• Bidrag till historien om Sigismunds förhållande till det habsburgska huset 1589–1604 ("Historisk tidskrift", 1883)
• Om förhållandet emellan landslagens båda redaktioner ("Uppsala universitets årsskrift" 1884)
• Till belysning af Polens nordiska politik före och efter kongressen i Stettin 1570 (1884)
• Sigismunds svenska resor (1884)
• Öfversikt av Sveriges ställning till främmande makter vid tiden för 1772 års statshvälfning (1884)
• Ryska konstitutionsprojekt år 1730 efter svenska förebilder ("Historisk tidskrift", 1884)
• Rysslands omdaning (2 vihkoo, ei valmiita, 1888-1889)
• Storpolitiska villobilder från Frihetstiden ("Nordisk tidskrift" 1889)
• Rysslands historia (Nordisk familjebok, 1889)
• Ryssland under nordiska krigets återverkan ("Nordisk tidskrift", 1892)
• Helsingelif under Helsingelag (1893)
• Reformationsriksdagen i Västerås (1902)
• Sveriges statsskick under reformationstiden (1902)
• Sveriges statsskick i 17:e årh. (1895)
• Svensk-ryska förhandlingar 1564–72. Erik XlV:s ryska förbundsplaner ("Hum. vet. samf. i Uppsala skrifter" 1897)
• Gustaf Adolf, protestantismens förkämpe (1901)
• Karl XII. Omstörtningen i Östeuropa 1697–1703 (1902).
• "Medeltidens statsskick omkr. 800–1350. Valda texter" (1895)
• "Utdrag ur ryska krönikor, hufvudsakligen ang. Jakob De la Gardies fälttåg" ("Historiskt bibliotek", 1879–1880),
• "Ur brefvexlingen emellan konung Johan III och tsar Ivan Vasilievitsch" ("Historiskt bibliotek", 1880)
• "De äldsta svensk-ryska legationsakterna" (1884)
• Blandade spörsmål (1903)
• Östanifrån, minnen och utkast (1905)
• Svenskt och främmande (1908)
• Minne af Carl Snoilsky (Svenska Akademiens handlingar ifrån år 1886, 18, 1904)

Lähteet

• Runeberg.org

Aiheesta muualla

• Levnadsteckning i Svensk Läraretidning (1893)