Erland Hjärne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erland Hjärne

Erland Hjärne (13. heinäkuuta 1887 Uppsala26. huhtikuuta 1969 Uppsala) oli ruotsalainen historioitsija.

Erland Hjärne oli Harald Hjärnen poika, ja hän aloitti uransa Uppsalan yliopistossa. Vuonna 1952 hänestä tuli yliopiston historian professori. Hjärne kuului Uppsalassa aktivisteihin, jotka vastustivat puolueitten kehitystä politiikassa. He olivat myös jyrkästi anti-parlamentaatisia, -demokraattisia ja -sosialistisia. Hjärne otti ossa muun muassa vuoden 1914 talonpoikaismarssiin, joka lopulta johti siihen että Karl Staaffin liberaalinen hallitus kaatui. Hän kirjoitti ylioppilaitten puheen, joka pidettiin kuningas Kustaa V:lle. Hjärnestä tuli Sven Lidman aloittaman Svensk Lösenin merkittävimpiä toimittajia. Hän myös tuki Suomen valkoisia sisällissodassa 1918. Kun demokratia vietiin läpi Ruotsissa 1918–1919, käänsi Hjärne selkänsä politiikalle ja ryhtyi tutkijaksi ja opettajaksi. Hänen suurin kiinnostuksensa kohdistui Ruotsin Vapauden ajan parlamentarismiin ja sen 1500- ja 1600-luvulta periytyviin juuriin .

Erland Hjärne on haudattu Uppsalan vanhalle hautausmaalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sven G. Svenson, Erland Hjärne: En historikers livsöde (1994)
  • Sven Ulric Palme, "Erland Hjärne", Svenskt biografiskt lexikon, 19 (1971-73)