Harakkatangara
| Harakkatangara | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tangarat Thraupidae |
| Suku: | Cissopis |
| Laji: | leverianus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cissopis leverianus |
|
 |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Harakkatangara (Cissopis leverianus)[3] on tangaroihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikassa.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harakkatangara on heimonsa lajiksi kookas, ja kasvaa 25–29 cm pitkäksi. Lajin pyrstö on yhtä pitkä kuin ruumis. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Harakkatangara on mustan- ja valkoisenkirjava. Linnun pää ja rinta ovat sinimustat ja selkä valkoinen. Levinneisyysalueen kaakkoisosan alalaji on kookkaampi ja sen selässä on myös mustaa. Harakkatangaran siivet ovat mustat ja mustassa pyrstössä on valkoisia laikkuja. Lajin vatsa on valkoinen.[4][5][6][7][8][9]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harakkatangaran levinnesyysalue on kaksiosainen. Sitä tavataan Ranskan Guayanasta Kolumbian kautta Bolivian ja Brasilian keskiosiin sekä Brasilian eteläosasta Paraguayihin ja Argentiinan pohjoisosiin. Lajin elinympäristöä ovat hyvin monentyyppiset metsät ja niiden aukiot ja reunamaat. Lintu liikkuu pareittain tai suurimmillaan noin kymmenen yksilön ryhminä. Harakkatangaran ravintoa ovat hedelmien ja siementen lisäksi hyönteiset. Se rakentaa pesän puuhun, ja naaras munii kahdesta viiteen munaa.[4][5][6][7][8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Cissopis leverianus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cissopis leverianus (TSN 729236) itis.gov. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Harakkatangara – Cissopis leverianus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 623. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Mark Pearman, Juan Ignacio Areta: Birds of Argentina and the Southwest Atlantic, s. 390. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 978-1-4729-7310-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne, Guy Tudor, Martha Argel: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 366. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Andrés Vásquez Noboa: Wildlife of Ecuador, s. 206. Princeton University Press, 2017. ISBN 9780-691-16136-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Clive Byers: Birds of Ecuador and Galapagos. Bloomsbury Publishing, 2017. ISBN 978-1-4729-3789-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
- ↑ a b The Illustrated Encyclopedia of Birds, s. 481. Dorling Kindersley, 2011. ISBN 978-1-4053-6291-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2023). (englanniksi)
| ||||||||||