Hans Wagner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Wagnerin ottama kuva vuodelta 1940 Łódźin kaupungista miehitetystä Puolasta.

Hans Wagner (1909 Berliini1981 Vlotho) oli saksalainen valokuvaaja.

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berliinissä syntynyt Wagner vaikutti suurimman osan elämästään Saksan länsiosassa Westfalenissa sijaistsevassa Vlothon kaupungissa, jonne hän oli muuttanut äitinsä kanssa 12-vuotiaana. Valokuvaajaksi hän ryhtyi jäätyään työttömäksi 1930-luvun laman myötä. Aluksi Wagner valokuvasi harrastusmielessä erilaisia maisemakuvia ja myöhemmin myös muotokuvia. Niitä saatu myönteinen palaute rohkaisi häntä perustamaan oman toiminimen vuonna 1932. Seuraavien vuosien aikana hän matkusti ahkerasti valokuvaamassa Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa sekä Skandinaviassa. Postikorttien lisäksi hänen kuviaan julkaistiin myös lehdissä. Vuonna 1937 Wagner siirtyi Wetzlarissä toimivan Leitz-yhtiön palvelukseen. Hän työskenteli yhtiön kuva-arkistossa sekä toimi opettajana Leitzin järjestämillä valokuvauskursseilla.

Kuvausmatka Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 1939 Wagner kutsuttiin Suomeen. Hänen tehtävänään oli Suomen matkailijayhdistyksen toimeksiannosta kiertää kuukauden ajan ympäri maata ja ottaa samalla värivalokuvia myöhemmin julkaistavaa kuvateosta varten. Kirjalla oli tarkoitus tehdä Suomea tunnetuksi ennen vuoden 1940 olympialaisia. Suomessa värikuvat olivat vuonna 1939 lähes tuntemattomia, joten kuvaaja piti hankkia ulkomailta.

Oppaana Wagnerin matkalla oli suomalainen valokuvaaja Päivi Kosonen, joka oli ollut tämän oppilaana Leitzin valokuvauskursseilla. Toisen maailmansodan vuoksi kirjaa ei kuitenkaan julkaistu. Wagnerin kuvat ilmestyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1985 julkaistussa kuvateoksessa Viimeinen kesä.

Matkansa aikana Wagner teki tarkkoja muistiinpanoja, joissa hän yleensä kehui Suomea ja suomalaisia. Erityisesti hän oli mieltynyt Suomen rauhallisuuteen. Wagnerin Suomen kansaa ja sen sitkeyttä ihailevissa kirjoituksissa oli havaittavissa tiettyjä kaikuja Saksassa vallitsevasta kansallissosialismista ja sen opeista. Matkansa jälkeen tekemissään muistiinpanoissa Wagner paheksui Saksan ja Neuvostoliiton välistä hyökkäämättömyyssopimusta Suomen aseman vuoksi.

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan sytyttyä Wagner ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja työskenteli siviilivalokuvaajana. Aluksi hän toimi uutiskuvaajana Berliinissä sekä myöhemmin myös rintamilla Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Vuonna 1943 Wagner joutui vangiksi Afrikassa ja hän vietti loppuajan sodasta internoituna Kansasissa Yhdysvalloissa.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapauduttuaan internointileiriltä Wagner palasi Vlothoon ja perusti postikortteja valmistavan yrityksen. Hän kiersi vuosien ajan kuvaamassa ympäri Keski- ja Etelä-Eurooppaa. Saksassa hän kuvasi lisäksi erilaisia tapahtumia sekä muoto- ja perhekuvia.

Hävitty sota katkeroitti Wagnerin niin, että hän ryhtyi äärioikeistolaisen NPD:n kannattajaksi. Wagner myös kielsi esimerkiksi Auschwitzin keskitysleirin olemassaolon ja oli mukana Rudolf Hessin vapauttamista ajaneessa liikkeessä.

Nykyään Hans Wagnerin yli 100 000 valokuvaa käsittävää kuvakokoelmaa säilytetään hänen kotiseudullaan Herfordin kaupunginarkistossa. Hänen sota-aikaisia valokuviaan säilytetään Saksan valtionarkistossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]