Siirry sisältöön

Hans Christian Ørsted

Wikipediasta
Hans Christian Ørsted
Hans Christian Ørsted. 1822. Maalaus: C. W. Eckersberg
Hans Christian Ørsted. 1822. Maalaus: C. W. Eckersberg
Henkilötiedot
Syntynyt14. elokuuta 1777
Rudkøbing, Tanska
Kuollut9. maaliskuuta 1851 (73 vuotta)
Kööpenhamina, Tanska
Kansalaisuus Tanska
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Jacob Baden ja Johann Wilhelm Ritter
Instituutti Kööpenhaminan yliopisto
Oppilaat Christopher Hansteen ja Carl Holten
Tutkimusalue fysiikka
Tunnetut työt sähkömagnetismi,
alumiinin valmistus
Palkinnot Copley-mitali (1820)

Anders Sandøe Ørstedin veli

Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Hans Christian Ørsted (14. elokuuta 1777 – 9. maaliskuuta 1851) oli tanskalainen fyysikko ja kemisti. Häneen vaikutti syvästi Immanuel Kantin ajattelu.[1]

Hän huomasi vuonna 1820 sähkön ja magnetismin välisen yhteyden yksinkertaisella kokeella, jossa hän osoitti, että johto, jossa kulkee sähkövirtaa, muuttaa kompassineulan suuntaa.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
H. C. Ørstedin muistomerkki Kööpenhaminan Ørstedparkenissa (Jens Adolf Jerichau, 1876).
Boeing 737, jonka pyrstöön Ørstedin kuva on maalattu.
Hans Christian Ørsted, Der Geist in der Natur, 1854.

Hans Ørsted syntyi tanskalaisessa pikkukaupungissa Rudkøbingissä vuonna 1777. Hän aloitti vuonna 1794 Kööpenhaminan yliopistossa filosofian opinnot ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1799. Hän opiskeli siellä myös farmasiaa, astronomiaa, kemiaa ja matematiikkaa.[3]

Alessandro Volta keksi 1800-luvulla galvaaniset paristot, mistä Ørsted innostui tutkimaan sähköä ja johtavuutta. Myöhemmin tehdessään tutkimusta vuonna 1813 Berliinissä hän kirjoitti kuuluisan tutkielman sähköisen ja kemiallisen voiman yhteydestä.[4] Tässä tutkielmassa hän toi ensimmäistä kertaa esille idean sähkön ja magnetismin suhteesta.[5] Tuolloin ei siis vielä tiedetty, että liikkuva varaus luo ympärilleen magneettikentän. Kokeellisesti Ørsted huomasi tämän ilmiön vasta vuonna 1820 luennoidessaan opiskelijoille, kun hän havaitsi kompassineulan heilahtavan joutuessaan lähelle platinasta valmistettua sähköjohtoa.[6] Ørstedin havainto sai André-Marie Ampèren luomaan matemaattisen mallin liikkuvien varauksien välisestä magneettisesta voimastalähde?.

Ørsted teki huomattavan löydön myös kemiassa vuonna 1819 löytäessään piperiinin. Vuonna 1825 hän pystyi ensimmäistä kertaa tuottamaan alumiinia.[6]

Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Ørstedin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 115–122. ("Ørsted") Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0
  2. ↑ Young & Freedman: ”27.1”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 1020. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)
  3. ↑ Hans Christian Ørsted (1777–1851) corrosion-doctors.org. (englanniksi)
  4. ↑ Hans Christian Oersted rare-earth-magnets.com. (englanniksi)
  5. ↑ Hans Christian Oersted NNDB. (englanniksi)
  6. ↑ a b IEEE Global History Network Hans Christian Øersted: Biography ieeeghn.org. IEEE Global History Network. (englanniksi)tarvitaan parempi lähde
  7. ↑ LN-NGF Norwegian Air Shuttle Boeing 737–8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 18.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hans_Christian_Ørsted&oldid=23699316”