Hanna Lappalainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hanna Lappalainen (24. kesäkuuta 1881 Puumala5. helmikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen suurlahjoittaja. Hän keräsi omaisuutensa apteekkarina. Hänelle myönnettiin 1966 apteekkineuvoksen arvonimi ensimmäisenä naisena Suomessa.[1]

Vaatimattomista oloista peräisin ollut Lappalainen kävi kansakoulun ja Kotkassa ruotsalaista tyttökoulua, ja hänen kotikielekseen tulikin sittemmin ruotsi. Hän työskenteli eri apteekeiksi ja valmistui farmaseutuksi 1903 ja proviisoriksi 1910. Hän jatkoi 1911 opintojaan ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1916 ja hänet promovoitiin 1923 ensin filosofian maisteriksi sitten tohtoriksi. Väitöskirjan otsikko oli Biochemische Studien an Aspergillus niger, ja hän selvitti siinä mainitun homesienen eri lajien kasvua ja sen kykyä tuottaa sienitärkkelystä, oksaalihappoa ja sitruunahappoa. Jo aiemmin hän oli yhdessä kasvitieteen professorin Fredrik Elfvingin kanssa havainnut, että Aspergillus niger muodostaa tietyissä oloissa sitruunahappoa. Kumpikaan ei kuitenkaan ymmärtänyt hyödyntää siihen liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia.[1]

Lappalainen siirtyi vuonna 1920 apteekkialalle, jolloin hän sai Toijalan apteekin oikeudet, mutta jatkoi vielä tieteellistä tutkimusta. 1925 hän apteekkioikeuden edellisenä vuonna perustamisluvan saaneeseen Helsingin XIX apteekkiin eli Arkadia apteekkiin, jonka tilat olivat Aurorankatu 15:ssä. Hän oli ensimmäinen naisapteekkari Helsingissä. Apteekki siirtyi 1938 Lappalaisen ostamaan taloon Arkadiankatu 21:een. Hän avioitui marraskuussa 1925 agronomi Juhani (Johannes) Kurikan kanssa. Kurikka kuoli vuonna 1930, eikä heillä ollut lapsia. Lappalainen sai kaatuessaan lonkkavamman, joka paheni ajan myötä.[1]

1930-luvun alkuvuosina Lappalainen tutustui taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspaan, joka muutti avioeronsa jälkeen ensin Lappalaisen luokse ja myöhemmin välien kiristyttyä Lappalaisen omistamassa talossa Arkadiankatu 21:ssä toiseen asuntoon ja lopulta talosta kokonaan pois. Wettenhovi-Aspa oli Lappalaisen seurana eri tilaisuuksissa ja kuljetti häntä pyörätuolissa ulkona ja oli mukana ulkomaanmatkoilla.[1]

Lappalainen järjesti kotonaan keskustelutilaisuuksia ja suuria juhlia, joissa vieraina oli ajan merkkihenkilöitä. Hän tuki taloudellisesti 1935 perustettua Kalevalaiset Naiset -yhdistystä ja avusti Laulu-Miesten rakentajajäsenenä vuonna 1949 valmistuneen Laulu-Miesten talon rakentamista. Hän teki Jenny ja Antti Wihurin rahaston 1944 perustamalle Wihurin Tutkimuslaitokselle suurlahjoituksen, omistamansa kiinteistön As. Oy Warjola Ab (Arkadiankatu 21) tontteineen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]