Hampaiden valkaisu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laservalkaisu
Hampaat ennen ja jälkeen valkaisua.

Hampaiden valkaisu tarkoittaa hampaiden värin vaalentamista kemiallisin tai mekaanisin keinoin tai käyttäen värjäytymiä hajoittavia entsyymejä. Syitä hampaiden tummuuteen ja värjäytymiseen ovat perintötekijät ja ikääntyminen sekä hampaita värjäävät aineet kuten tupakka, kahvi, tee, jotkin virvoitusjuomat tai liiallinen fluori. Valkaisumenetelmiä ovat valkaiseva hammastahna,[1] valkaisugeeli,[2] valkaisuliuskat ja valkaisukynät.

Valkaisutahnat toimivat ainoastaan pinnallisiin värjäytymiin eikä tahnoilla ei voi muuttaa hampaan perusväriä. Vaikutus perustuu pyrofosfaatteihin tai niiden sukulaisaineisiin. Valkaisevat hammastahnat eivät sovellu lapsille, joilla on vastapuhjenneita hampaita, sillä tehoaine häiritsee hampaan mineralisaatiota. Hampaiden mineraalisaatio jatkuu useita kuukausia hampaan puhkeamisen jälkeen. Joissain tahnoissa käytetään papaiinia. Se on valkuaisaineita pilkkova entsyymi, jolla voidaan tehostaa pinnallisten värjäytymien poistumista. Jotkut voivat allergisoitua papaiinille, mutta entsyymi ei normaalisti ole haitallinen terveelle ienkudokselle.[1]

Geelipohjainen hampaiden valkaisu voidaan tehdä joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla tai kotona. Jotta saadaan paras lopputulos, ennen valkaisuaineen käyttöä tulee mahdolliset reiät hampaissa paikata, korjata lohjenneet paikat sekä poistaa hammaskivi.[2][3]

Valkaisugeelien vaikuttavana aineena on yleensä karbamidiperoksidi. Geeli on pH:ltaan neutraali, ja se voi sisältää myös ksylitolia ja kaliumfluoridia, jotka vähentävät eräiden valkaisuaineiden aiheuttamaa hampaiden vihlomista valkaisun jälkeen. Geeli valkaisee vain elävää hammasta eli hampaiden paikat eivät vaalene. Valkaisua jatketaan viikon parin verran; näkyvin vaaleneminen saavutetaan valkaisun alkuvaiheessa. [2] Valkaisutuloksen säilyttäminen edellyttää hampaita värjäävien ruokien ja juomien välttämistä tai valkaisun ajoittaista uusimista, sillä valkaisun jälkeen hampaiden tummuminen on normaalia.[4]

Luonnollinen sävy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hampaan luonnolinen väri on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Valon heijastumiseen ja absorptioon vaikuttavat muun muassa valon hajaheijastus ja peiliheijastus hampaan pinnalla, valon absorptio ja sironta hammaskudoksiin, hammaskiilteen mineraalipitoisuus ja paksuus, hammasluun väri sekä ulkoisten ja sisäisten värjäytymien määrä. [5]

Hampaiden yleisilmeeseen vaikuttavat hampaan luontainen väri ja ulkoisten värjäytymien esiintyminen. Esimerkiksi runsaasti tanniinia sisältävien ruokien syöminen, huono hampaiden harjaustekniikka, tupakkatuotteiden käyttö sekä rautasuoloille ja klooriheksidiinille altistuminen voivat tummentaa hampaan väriä. [6]

Ikääntymisen myötä hampaat yleensä tummentuvat. Tämä voi johtua toissijaisen dentiinin muodostumisesta ja hampaan kulumisesta johtuvasta hammaskiilteen ohenemisesta. [7]

Värjäytymien aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hampaiden värjäytyminen voi johtua sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä.

Ulkoisia aiheuttajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoinen värjäytyminen johtuu suurelta osin ympäristötekijöistä. Niistä peräisin olevat aiheuttajat adsorboituvat hammaskudokseen tai hampaan pintaan.

  • Hammasplakki on hampaissa olevaa biofilmiä, joka sisältää bakteereja ja niiden aineenvaihduntatuotteita [8].
  • Hammaskivi on suun bakteereista ja kalkkisuoloista muodostunutta kerrostumaa hampaan pinnalla [9].
  • Tupakkatuotteiden savun sisältämä terva ja nikotiini yhdessä hapen kanssa aiheuttavat kelta-ruskea-mustia värjäytymiä hampaisiin [10].
  • Tanniineja sisältävien juomien, kuten kahvin, teen ja punaviinin, kulutus värjää hammaskiillettä ruskeaksi [11].
  • Ruoka-aineet, kuten curryt ja tomaattipohjaiset kastikkeet voivat aiheuttaa hampaiden värjäytymistä [12].

Sisäisiä aiheuttajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hampaiden kuluminen ja ikääntyminen [13].
  • Karies eli hammasmätä.
  • Hammastäytteet, kuten juurihoidossa käytettävät aineet sisältävät värjääviä pigmenttejä.
  • Hammastraumat [14]
  • Fluoroosin vauroittama kiille on normaali hauraampaa [15].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helena Heikka: Valkaisevat hammastahnat Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  2. a b c Helena Heikka: Hampaiden valkaisu kotona Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.
  3. Muista nämä 10 asiaa hampaiden valkaisusta! Hammaslääkärikeskus Furka. 23.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  4. Muista nämä 10 asiaa hampaiden valkaisusta! Hammaslääkärikeskus Furka. 23.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  5. Ylläpito: Hampaiden valkaisu kotona ja vastaanotolla: menetelmät, hinnat ja riskit Hampaiden-valkaisu.fi. Viitattu 24.11.2021.
  6. Andrew Joiner, Wen Luo: Tooth colour and whiteness: A review. Journal of Dentistry, 1.12.2017, nro 67, s. S3–S10. doi:10.1016/j.jdent.2017.09.006. ISSN 0300-5712. Artikkelin verkkoversio. en
  7. Veeraganta: Differences in tooth shade value according to age, gender and skin color: A pilot study www.j-ips.org. Viitattu 24.11.2021.
  8. Philip D. Marsh: Dental plaque as a biofilm and a microbial community – implications for health and disease. BMC Oral Health, 10.7.2006, nro 6, s. S14. PubMed:16934115. doi:10.1186/1472-6831-6-S1-S14. ISSN 1472-6831. Artikkelin verkkoversio.
  9. Helmut A. Zander, Stanley P. Hazen, David B. Scott: Mineralization of Dental Calculus.. Proceedings of the Society for Experimental Biology and Medicine, 1.2.1960, nro 103, s. 257–260. doi:10.3181/00379727-103-25479. ISSN 0037-9727. Artikkelin verkkoversio. en
  10. Arya Rajendran, B. Sivapathasundharam: Shafer's Textbook of Oral Pathology. Elsevier Health Sciences, 2012-06-30. ISBN 978-81-312-3800-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2021). en
  11. Clinical pediatrics: with an emphasis on ambulatory and outpatient medicine.. (643480909) Clinical pediatrics : with an emphasis on ambulatory and outpatient medicine., 1962. ISSN 0010-4140. Artikkelin verkkoversio. English
  12. Clinical pediatrics: with an emphasis on ambulatory and outpatient medicine.. (643480909) Clinical pediatrics : with an emphasis on ambulatory and outpatient medicine., 1962. ISSN 0010-4140. Artikkelin verkkoversio. English
  13. A. Watts, M. Addy: Tooth discolouration and staining: a review of the literature. British Dental Journal, 1.3.2001, nro 190, s. 309–316. doi:10.1038/sj.bdj.4800959. ISSN 1476-5373. Artikkelin verkkoversio. en
  14. Crispian Scully: Scully's Medical Problems in Dentistry E-Book. Elsevier Health Sciences, 2014-07-21. ISBN 978-0-7020-5963-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2021). en
  15. Angela C. Chi, Brad W. Neville, Douglas D. Damm, Carl M. Allen, Jerry Bouquot: Oral and Maxillofacial Pathology - E-Book. Elsevier Health Sciences, 2008-06-11. ISBN 978-1-4377-2197-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2021). en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]