Hakasvirnayökkönen
| Hakasvirnayökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Ritariyökköset Catocalinae |
| Suku: | Virnayökköset Lygephila |
| Laji: | pastinum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lygephila pastinum |
|
| Katso myös | |
Hakasvirnayökkönen (Lygephila pastinum) on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, keskikokoinen yöperhoslaji. Se on sukunsa kolmesta Suomessa tavattavasta lajista selvästi yleisin.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskikokoinen mutta hentorakenteinen, vaalean ruskeanharmaa yökkönen. Etusiivet ovat melko tasaväriset, ulkoreunastaan tummemman ruskeat. Siipisuonet eivät erotu. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat ruskeat ja himmeät. Sekä munuaistäplä että rengastäplä ovat pienet, yksivärisen suklaanruskeat ja munuaistäplän sisänurkan vierellä on yhdestä kahteen pientä suklaanruskeaa pistettä. Rengastäplä saattaa olla surkastunut pistemäiseksi. Takasiivet ovat ruskeanharmaat, ulospäin hieman tummenevat. Keskiruumis on heti pään takaa silmiinpistävän tumman suklaanruskea. Siipiväli 35–44 mm.[1][2][3]
Lajin voi sekoittaa lähinnä kahteen harvinaisempaan virnayökköslajiin. Niiden etusiipien siipisuonet erottuvat kuitenkin selvästi ja munuaistäplä on jakaantunut useampaan osaan.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji elää Euroopasta Japaniin saakka ulottuvalla alueella.[4] Suomessa levinneisyys rajoittuu Vaasa-Lieksa-linjan eteläpuolelle.[5] Keski-Euroopassa lajilla on kaksi sukupolvea[2], mutta pohjoisessa vain yksi. Lento Suomessa alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu elokuun alkuun.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakasvirnayökkönen viihtyy etenkin kosteilla niityillä, tienpientareilla ja metsien reunuksilla. Se on lajina varsin yleinen. Perhoset lentävät hämärän tullen ja tulevat hyvin valolle ja melko hyvin syötille. Toukka on yöaktiivinen ja oleskelee lehtien alapinnoilla ja talvehtii. Täysikasvuisena se koteloituu löyhän kotelokopan sisään maahan.[3][4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka syö hiirenvirnaa (Vicia cracca).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lygephila pastinum (Insecta: Lepidoptera: Noctuidae) Naturhistoriska riksmuseet. 15.10.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b The Blackneck Lygephila pastinum UKMoths. (englanniksi)
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297- s. 231
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/pastinum.html[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mazzei, Paolo & Morel, Daniel & Panfili, Raniero: Lygephila pastinum (Treitschke, 1826) Moths and Butterflies of Europe and North Africa. Viitattu 24.2.2023. (englanniksi)
- Toim. Helmut Diekmann, Jaana Ihme, Heikki Tabell ja Patrik Åberg: Hakasvirnayökkönen Suomen Perhoset. Viitattu 24.2.2023.
- Hakasvirnayökkönen, Lygephila pastinum Perhoskokoelma.fi. Viitattu 24.2.2023.
- 17.35. Hakasvirnayökkönen Vanha perhoskokoelma. Viitattu 24.2.2023.
| ||||||||||