Haarukkavirkkaus

Haarukkavirkkausta

Haarukkavirkkaus on virkkauksen muoto, jossa virkuukoukun ja pitsihaarukan avulla virkataan pitsinauhaa.

Haarukkavirkkauksen historia

Virkkauksen alkuvaiheet ovat hämärän peitossa. Virkkauksen historiasta ei ole tietoa Euroopassa ennen 1800-lukua. Virkkauksesta ei ole olemassa yhtään konkreettia todistetta sen olemassa olosta ennen 1800-lukua toisin kuin neulonnasta, kirjonnasta, kudosta ja muista käsityötekniikoista. Haarukkavirkkauksen alkuperästä ei ole tietoa, mutta on mahdollista, että se on muinaista alkuperää. Oletettavasti 1800-luvun puolenvälin tienoilta on säilynyt luusta tehtyjä haarukoita. 1800-luvulta on säilynyt myös haarukkavirkattuja töitä.

Haarukkavirkkauksen nimi tulee kaksihaaraiseksi taivutetusta puikosta eli haarukasta, jonka avulla pitsiä virkataan. Englanniksi haarukkavirkkaus on "hairpin lace" tai "hairpin crochet". Ruotsiksi haarukkavirkkaus on "gaffelvirkning", mutta siitä käytetään myös nimitystä "hårnålsvirkning". Nimi "hårnålsvirkning" tulee alkuperäisestä työvälineestä hiusneulasta. Ensimmäiset virkkauskehykset haarukkavirkkauksessa ovat saattaneet olla hiusneuloja. Haarukkavirkkausta on tehty myös hyvin ohuilla neuloilla, mikä selittää myös tekniikan nimen. Haarukkavirkkausta on perinteisesti käytetty pitsin virkkaamiseen tai pitsin reunojen virkkaamiseen. Haarukkavirkkaus työtapana oli aina kodin taidetta. 1900-luvulla se oli aika suosittua, jolloin haarukkavirkkausta käytettiin etenkin pienten lautasliinojen reunuksena.

Haarukkavirkkauksen työvälineet ja materiaali

Haarukkavirkkausta eli haarukkapitsiä virkataan virkkuukoukun ja 2-haaraisen työvälineen avulla, jota kutsutaan haarukaksi. Haarukoita on saatavilla erilaisista materiaaleista sekä useita eri kokoja ja malleja. Haarukan materiaalina käytetään monasti terästä tai alumiinia. Haarukoiden leveys on suurimmassa osin haarukoita kiinteä, mutta joissakin haarukkamalleissa haarukan leveyttä voidaan muuttaa. Haarukoiden koot eli leveydet vaihtelevat 2,5-10 cm välillä. Leveän haarukan sivut tuetaan liikkuvalla väliosalla, jotta ne eivät virkatessa pääse painumaan toisiaan kohti. Haarukan voi taivuttaa myös itse sukkapuikosta. Haarukoita on ollut saatavana myös kolmihaaraisena. Kolmihaaraisella haarukalla on mahdollista virkata vuoroin pitkiä ja vuoroin lyhyitä silmuja.

Haarukkavirkkauksessa haarukan sivujen etäisyys toisistaan määrää pitsinauhan leveyden. Haarukkavirkkauksessa haarukan leveys valitaan halutun pitsinauhan leveyden mukaan ja virkkuukoukun paksuus valitaan langan paksuuden mukaan. Kapeassa haarukassa ei kuitenkaan voi käyttää todella paksuja materiaaleja, koska kiinteiden silmukoiden virkkaaminen haarukan keskelle ei tällöin onnistu. Haarukkavirkkaukseen sopivat monet erilaiset materiaalit. Käyttötarkoituksesta riippuen voidaan käyttää mitä erilaisimpia materiaaleja villalangasta aina metallilankaan asti. Tärkeintä materiaalin valinnassa haarukkavirkkauksessa, kuten muissakin käsitöissä on valita materiaali siten, että se sopii tehtävään työhön.

Haarukkavirkattu pinta

Haarukkavirkattu pinta muodostuu haarukkavirkatuista ketjuista, jotka on liitetty yhteen joko erillisellä langalla tai pujottelemalla silmut toistensa läpi. Haarukkavirkattu nauha tai ketju muodostuu ketjun keskelle tulevasta virkatusta osasta sekä ketjun reunoille tulevista lenkeistä eli silmuista. Haarukkavirkattuun pintaan voidaan tehdä erilaisia muunnoksia. Muunnokset eivät vain muuta pinnan ulkonäköä, vaan vaikuttavat myös siihen, miten ketjut käyttäytyvät, kun ne otetaan pois haarukasta. Ketjujen virkkaamisessa käytetyt silmukat, materiaali, virkkuukoukku ja haarukka vaikuttavat haarukkavirkattuun pintaan. Erilaisia vaikutuksia pintaan saadaan vaihtamalla materiaalin paksuutta ja virkkuukoukun kokoa eri levyisissä haarukoissa. Myös samalla materiaalilla virkattaessa saadaan erilainen vaikutelma käyttämällä eri levyistä haarukkaa. Käytettyjen silmukoiden avulla saadaan, joko tiiviimpi tai avoimempi vaikutelma ketjuun. Myös silmukan kiinnittymiskohta vaikuttaa ketjun tiiviyteen.

Haarukkavirkattujen nauhojen virkkaaminen ja yhdistäminen

Haarukkavirkkauksessa aloitussilmukka tehdään samalla tavalla kuin yleensä virkkauksessa. Aloitussilmukka laitetaan haarukkaan siten, että se kiertää haarukan oikean puolen ympäri, niin että silmukka jää haarukan etupuolelle haarukan keskelle. Kerästä tuleva lanka jää puolestaan haarukan taakse. Haarukkavirkkaus jatkuu kääntämällä haarukkaa aina samaan suuntaan. Jokainen käännös kiinnitetään virkkaamalla haarukan keskelle.

Haarukkavirkatut nauhat muodostuvat siis kiertämällä lankaa molemmin puolin haarukan ympäri ja kiinnittämällä haarukan ympärille muodostuvat silmut kiinteällä silmukalla tai jollain muulla silmukalla. Haarukan täyttyessä vedetään se pois silmuista ja viimeisimmät silmut kummastakin reunasta pujotetaan takaisin haarukkaan. Tämän jälkeen virkkausta voidaan jatkaa tavalliseen tapaan. Haarukan keskelle voidaan virkata yksi tai useampi kiinteä silmukka. Keskelle voidaan myös virkata pylväitä tai kiinteiden silmukoiden ja pylväiden yhdistelmiä, joilla silmut kiinnitetään. Silmujen kiinnityskohta voidaan tehdä jompaankumpaan haarukan reunaan. Haarukan keskelle voidaan virkata myös siksakkia.

Haarukkavirkatut nauhat voidaan yhdistää usealla eri tavalla. Yhdistämiseen voidaan käyttää ketjusilmukoita, kiinteitä silmukoita jne. tai silmut voidaan yhdistää pujottelemalla ne toistensa ne toistensa läpi yksittäin tai ryhmissä.

Värien vaihtaminen haarukkavirkkauksessa

Haarukkavirkatut työt ovat usein yksivärisiä. Erivärisiä lankoja käytettäessä, värejä vaihdellaan yleensä siten, että yksi ketju virkataan aina yhden värisellä langalla. Haarukkavirkkauksessa on kuitenkin mahdollista vaihtaa langan väriä myös ketjun sisällä.

Värien vaihtaminen haarukkavirkatuissa ketjuissa onnistuu usealla eri tavalla. Värejä on mahdollisuus vaihtaa joka kerroksen jälkeen. Yksi tapa vaihtaa väriä joka kerroksen jälkeen on tehdä se kiinteää silmukkaa virkatessa. Kiinteä silmukka virkataan väriä vaihdettaessa normaalisti viimeistä koukulle otettavaa lankaa lukuun ottamatta. Viimeinen koukulle otettava lanka on sitten vaihdettava lanka, joka vedetään muiden lankojen läpi.

Lähteet

• Fisch, A. 1996. Textile techniques in metal. Hong Kong: Lark Books.
• Gwynne L, J. 1997. The illustrated dictionary of lace. Lontoo: B T Batsford Ltd.
• Hellevuo, P. & Niemi, T. & Aho, K. 1976. Tekstiiliopas 1 lankatyöt. Porvoo: WSOY.
• Karhu, P. & Malmström, M. & Mannila, T. 1995. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja. Helsinki: Otava.
• Kaunonen, T. 1999. Haarukkapitsi. Novita neuleet 3/99, 92–93.
• Koskennurmi-Sivonen, R. & Mikkilä, K. 1984. Peruskoulun neulekirja. Porvoo: WSOY.
• Kröger, T. 1999. Erilaisia virkkausmalleja. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/lanka/erivirkk.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
• Paludan, L. 1986. Haekling. Historie og teknik. Gylling: Narayana Press.
• Suuri käsityökirja. 1961. Lahti, R. (toim.). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
• Suuri ompelu- ja käsityökirja. 1966. Vasama, M. & Saarto, M. & Tarpila, H. & Ahtimo, M. (toim.). Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy.
• Vilhunen, K. 2000. Värien käyttö haarukkavirkkauksessa. Artenomintyö. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Erityistekniikoiden linja.
• Warberg, H. 1974. Gaffelvirkning. Helsingborg: AB Boktryck.
• Westman, B. 1984. Påtning, krokning, kavelvirkning, gaffelvirkning, smygmaskvirkning. Västerås: Andersson & Kagardt Tryckeri AB.

Aiheesta muualla

• Punomo.fi: Haarukkavirkkaus