Haapalaiitti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haapalaiitti
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava 2(Fe,Ni)S•1.6(Mg,Fe++)(OH)2
Molekyylipaino 276.87 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri pronssinpunainen
Asu ohuet suomut
Kidejärjestelmä heksagoninen
Lohkeavuus hyvä
Kovuus Mohsin asteikolla 1
Tiheys 3.576 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Kiilto metallikiilto
Läpinäkyvyys läpinäkymätön
Lähteet

[1]

Haapalaiitti on pronssinpunainen mineraali, jota on löydetty maapallolta mikroskooppisen pieninä rakeina. Haapalaiitti on rauta-nikkeli-magnesiumhydroksidisulfidi, (Fe,Ni)4Mg3S4(OH)6, jonka kidejärjestelmä on heksagoninen.[2][3]

Haapalaiitti koostuu magnesiumista (Mg, 12.29 %), raudasta (Fe, 34.29 %), nikkelistä (Ni, 10.60 %), vedystä (H, 1.16 %), rikistä (S, 23.16 %) ja hapesta (O, 18.49 %).[1]

Maapallon ensimmäinen haapalaiitti löydettiin Pohjois-Savosta Kaavilta. Mineraali on harvinainen ja sitä löytyy vain muutamasta paikasta maailmassa. Mineraali on nimetty vuonna 1973 Outokumpu Oy:n päägeologin professori Paavo Haapalan (1906-2002) kunniaksi.

Haapalaiitti ei ole taloudellisesti merkittävä mineraali.[3][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://webmineral.com/data/Haapalaite.shtml
  2. a b Hytönen, Kai: Suomen mineraalit (pdf) 1999. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 27.3.2013.
  3. a b Kaavilla tehtiin maapallon ensimmäinen haapalaiitti-löytö. Koillis-Savo, 7.3.2013, s. 9.