Runnin työväentalo
| Runnin työväentalo | |
|---|---|
 Runnin työväenyhdistyksen työväentalo 3.9.1952. |
|
| Sijainti | Runni, Iisalmi |
| Valmistumisvuosi | 1912 |
| Purkuvuosi | 1967 |
| Rakennuttaja | Iisalmen Haapajärven Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 4,5 metriä |
 |
|
Runnin työväentalo (tai Haapajärven työväenyhdistyksen talo) oli Iisalmen kaupungin (vuoteen 1970 Iisalmen maalaiskunnan) Runnin kylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapajärven työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Vuonna 1907 yhdistys liittyi Suomen Työläisliittoon. Toiminta tapahtui alkuun torpissa, mutta vuonna 1912 valmistui oma hirsitalo.[1][2] Yhdistyksellä oli tuolloin 10 jäsentä.[3]
Sisällissodan aikaan yhdistys lakkautettiin. Talon ollessa valkoisten takavarikossa sen laajentamista varten hankitut hirret käytettiin polttopuina. Lakkautetun yhdistyksen tilalle perustettiin Runnin sosialidemokraattinen yhdistys, joka kuitenkin myös lakkautettiin kommunistilakien nojalla vuonna 1932. Talo päätyi valtiolle ja huutokaupattavaksi. Kuopion sosialidemokraattinen piiri osti talon vuonna 1940 (toisen lähteen mukaan jo 1930-luvun alussa), ja sinne asettui vuokralle Runnin sosialidemokraattinen työväen ja pienviljelijöiden yhdistys, joka lienee perustettu lakkautetun sosialidemokraattisen yhdistyksen jatkajaksi.[4][1][5]
Sotien jälkeen Runnin sosialidemokraattisessa yhdistyksessä oli 105 jäsentä, ja se päätti erota SDP:stä ja liittyä SKDL:n vuonna 1945. Tämän seurauksena Kuopion sosialidemokraattinen piiri ilmoitti, ettei Runnin yhdistys enää saanut vuokrata taloa, eikä suostunut myöskään myymään sitä yhdistykselle. Vuonna 1955 sosialidemokraattinen piiri laittoi talon myyntiin lehti-ilmoituksella. Ilmeisesti taloa ei saatu myytyä eikä käyttöön, sillä toiminta talossa loppui jo ennen 1960-lukua, ja se purettiin vuonna 1967. SKP:n Runnin osasto puolestaan rakensi uudeksi toimitilakseen Runnin Kansantalon vuonna 1955.[4][1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloon kuului juhlasali näyttämöineen, ravintola ja keittiö sekä vahtimestarin asunto (yksi huone ja keittiö). Näyttämön yläpuolella oli erään Ylivieska-Iisalmi -rautatien rakentajan maalaama auringonnousua kuvaava maalaus ja teksti ”Kaikkien maiden köyhälistö, yhtykää!”. Talon korkeus oli noin 4,5 metriä. Taloon vedettiin sähköt jossain vaiheessa.[4][1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talossa järjestettiin sen toiminnan alkuaikoina juhlia ja esitettiin jopa koko illan näytelmiä. Sisällissodan aikaan talolla pidettiin punakaartin harjoituksia; sodan jälkeen sinne taas vangittiin punaisten puolella taistelleita.[4] Vuonna 1948 työväentalolla pidettiin yleinen työttömien kokous, johon osallistui noin 50 henkeä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Salmetar digi.kansalliskirjasto.fi. 2.4.1907, no 37. Viitattu 26.9.2022.
- ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1912 Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 26.9.2022.
- ↑ a b c d Työkansan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 17.5.1955, no 113. Viitattu 26.9.2022.
- ↑ Ruuskanen, Esa: Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2609-5.
- ↑ Vapaa Sana digi.kansalliskirjasto.fi. 2.12.1948, no 327. Viitattu 26.9.2022.