Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäsenmaat (v. 2015)
Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäsenmaat (v. 2015)
Perustettu 1893
Päämaja Haag, Alankomaat
Jäsenet 83 jäsentä (82 jäsenvaltiota ja Euroopan unioni)
Viralliset kielet ranska, englanti
Sivusto www.hcch.net

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi (HCCH, engl. The Hague Conference on Private International Law, ransk. Conférence de La Haye de droit international privé) on Haagissa toimiva hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa maailmanlaajuisesti valtioiden välistä lakiyhteistyötä erityisesti yksityisoikeudellisissa kysymyksissä. Järjestön lakisääteisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, jonka mukaisesti se pyrkii löytämään kansainvälisesti hyväksyttäviä ratkaisuja muun muassa tuomioistuinten toimivaltaan ja sovellettavaan lainsäädäntöön kansainvälisissä oikeustapauksissa.[1][2]

Valtiosopimus Haagin kansainvälisestä yksityisoikeudellisesta konferenssista on yksi Haagin sopimuksista. Konferenssilla on tarkkailijan asema YK:n yleiskokouksessa.[3]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi kokoontuu varsinaiseen istuntoon yleensä joka neljäs vuosi. Istuntojen ajankohdan ja kokousjärjestyksen määrää Alankomaiden valtion komitea, joka vastaa konferenssin toiminnasta. Varsinaisissa istunnoissa käsitellään kansainvälisen yksityisoikeuden eri aloja koskevia esityksiä valtioiden välisiksi yleissopimuksiksi.[2][4] Konferenssi on laatinut historiansa aikana noin 30 yleissopimusta, joista noin 20 on voimassa olevia.[5] Yleissopimukset koskevat muun muassa avioliittoa, lasten elatusta, perintöä ja tieliikennettä.

Konferenssin sihteeristönä toimii niin kutsuttu pysyvä toimisto, joka pääsihteerin johtamana valmistelee ja järjestelee konferenssin varsinaisia istuntoja ja valiokuntien kokoontumisia. Pysyvä toimisto tutkii konferenssin käsittelemiä lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä pitää yhteyttä konferenssin jäsenten edustajiin, kansainvälisen oikeuden asiantuntijoihin, kansainvälisiin järjestöihin ja muihin konferenssin toimintaan liittyviin tahoihin.[6]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konferenssilla on 83 jäsentä, joista 82 on valtioita. Valtioiden lisäksi Euroopan unioni on alueellisena liittona liittynyt konferenssin jäsenyyteen.[7] Konferenssin jäsenet ovat hyväksyneet järjestön perussäännön. Suomi on liittynyt konferenssin jäseneksi joulukuussa vuonna 1955, jonka myötä perussääntö on astunut Suomen lainsäädännössä voimaan vuonna 1956.[2][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi perustettiin Tobias Asserin aloitteesta

Konferenssin ensimmäinen istunto pidettiin Tobias Michael Carel Asserin aloitteesta vuonna 1893 Haagissa .[1] Asser voitti myöhemmin Nobelin rauhanpalkinnon. Palkinnon myöntämisen keskeinen peruste oli Asserin panos kansainvälisen yksityisoikeuden alan kehittämisessä.[9]

Konferenssi on toiminut pysyvänä hallitustenvälisenä järjestönä vuodesta 1955 lähtien, jolloin konferenssin perussääntö astui voimaan.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c About HCCH www.hcch.net. The Hague Conference on Private International Law. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c Valtiosopimukset: 2/1956 Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.11.2017.
  3. Resolution adopted by the General Assembly: A/RES/60/27 - E (pdf) undocs.org. 23.10.2005. United Nations General Assembly. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  4. Möller, Gustaf: Oikeustiede:Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi Tieteen termipankki. Viitattu 15.11.2017.
  5. Sovellettava lainsäädäntö - Kansainvälinen oikeus ec.europa.eu. Euroopan komissio, Euroopan oikeudellisen verkosto. Viitattu 15.11.2017.
  6. HCCH FAQ: What is the Permanent Bureau of the Hague Conference? www.hcch.net. The Hague Conference on Private International Law. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  7. HCCH Members www.hcch.net. Hague Conference on Private International Law. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  8. Finland www.hcch.net. Hague Conference on Private International Law. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  9. Løvland, Jørgen Gunnarsson: The Nobel Peace Prize 1911 - Presentation Speech www.nobelprize.org. Nobel Media AB. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]