HMS St. Andrew (1670)
| HMS St. Andrew | |
|---|---|
 Willem van de Velde nuoremman (1633-1707) maalaus aluksesta |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Woolwichin telakka |
| Laskettu vesille | 4. lokakuuta 1670 |
| Palveluskäyttöön | 18. lokakuuta 1670 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 298 38/94 bm (suunniteltu) 1 318 12/94 bm (valmistettu) |
| Pituus |
48,46 m (tykkikansi) 39,01 m (köli) |
| Leveys | 13,41 m |
| Syväys | 5,41 m |
| Miehistöä | 730 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 96 tykkiä |
HMS St. Andrew oli Englannin kuninkaallisen laivaston vuonna 1670 vesillelaskettu 96-tykkinen ensimmäisen luokan linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin Woolwichin telakalta, missä rakennustöistä vastasi maaliskuuhun 1668 Christopher Pett ja sen jälkeen Edward Byland. Se laskettiin vesille 4. lokakuuta 1670. Valmistuskustannukset olivat 21 417 puntaa.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus otettiin palvelukseen 18. lokakuuta 1670 päällikkönään John Tinker, joka sai surmansa 6. joulukuuta. Alus oli 16. tammikuuta 1672 amiraali Sir George Ayscuen lippulaivana hänen kuolemaansa saakka 8. huhtikuuta. Tämän jälkeen alus oli kontra-amiraali Sir John Kempthornen lippulaivana aina 18. lokakuuta 1673 saakka lippukapteeninaan 27. maaliskuuta 1673 alkaen John Archer, joka sai surmansa 18. lokakuuta.[1]
Alus osallistui sinisen laivueen jälkiosastossa 28. toukokuuta 1672 Solebayn taisteluun sekä Schooneveldin taisteluihin 28. toukokuuta 1673 ja 4. kesäkuuta. Se oli edelleen sinisessä laivueessa 11. elokuuta Texelin taistelussa. Aluksen päällikkönä oli 1690 Robert Dorrell ja se osallistui sinisen laivueen mukana 30. kesäkuuta Beachy Headin taisteluun. Seuraavana vuonna alus oli punaisen laivueen kontra-amiraalin lordi John Berkeleyn lippulaivana ja se kuului Russellin laivasto-osastoon. Vuonna 1692 aluksen päällikkönä oli George Churchill, kun se osallistui 19.–24. toukokuuta punaisen laivueen mukana Barfleurin taisteluun. Seuraavana vuonna aluksen päällikkönä oli John Clements ja vuonna 1694 Wolfram Cornwall, kun se kuului Russellin laivasto-osastoon Kanaalissa. Alus siirrettiin lokakuussa Välimerelle, mistä se palasi Kanaalin alueelle 1697.[1]
HMS Royal Anne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen uudelleen rakentaminen tilattiin 6. maaliskuuta 1703 Woolwichin telakalta, missä rakennustöistä vastasi William Lee. Alus nimettiin Amiraliteetin määräyksestä 8. heinäkuuta 1703 HMS Royal Anneksi ja laskettiin vesille 25. huhtikuuta 1704 100-tykkisenä linjalaivana.[2]
Alus otettiin palvelukseen heinäkuussa 1705 kontra-amiraali John Jenningsin lippulaivana päällikkönään Richard Hughes. Alus oli myöhemmin sinisen vara-amiraalin Sir George Byngin lippulaivana vuoteen 1709 Kanaalissa ja Biskajanlahdella. Aluksen päällikkönä oli Välimerellä vuonna 1706 William Passenger, joka luopui tehtävästä 1707. Alus oli Alicantessa heinäkuussa. Päällikkönä oli 1708 Kanaalissa James Moneypenny, joka oli tehtävässä vuoteen 1709. Alus siirtyi 1709 Välimerelle, missä sen päällikkönä oli 1710 Bartholomew Candler aluksen ollessa amiraaliksi ylenneen Sir John Jenningsin lippulaivana.[2]
Amiraliteetti määräsi aluksen 26. elokuuta 1710 ankkuroitavaksi Chathamiin. Se määrättiin uudelleen rakennettavaksi 21. maaliskuuta 1727 ja alus purettiin Chathamissa toukokuussa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1603–1714 – Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2009. ISBN 978-1-84832-040-6. (englanniksi)