HMS Nordenskjöld
| HMS Nordenskjöld | |
|---|---|
 HMS Nordenskjöld |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Götaverken |
| Kölinlasku | 1924 |
| Laskettu vesille | 19. kesäkuuta 1926 |
| Palveluskäyttöön | 27. syyskuuta 1927 |
| Poistui palveluskäytöstä | poistettu palveluksesta 1. huhtikuuta 1963 |
| Loppuvaihe | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
947 t (standardi) 1 000 t (kuormattu) |
| Pituus | 91,4 m |
| Leveys | 8,8 m |
| Syväys | 2,6 m |
| Koneteho | 34 000 shp |
| Nopeus | 35 solmua |
| Miehistöä | 119 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 x Bofors 120 mm/L46 M/24 -tykkiä 2 x Vickers 40 mm/L39 M/22 -ilmatorjuntatykkiä 6 x 530 mm M/25 -torpedoputkea 20 x miinaa 2 x Sjbk M/24 -syvyyspomminheitintä 2 x Sjbf M/24 -syvyyspommikiskoa |
HMS Nordenskjöld (runkonumerot 12, 2, 22 ja 72) oli Ruotsin laivaston Ehrensköld-luokan hävittäjä.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ehrensköld-luokka
Alus tilattiin Göteborgista Götaverken AB:lta, missä köli laskettiin 1924. Alus laskettiin vesille 19. kesäkuuta 1926 ja liitettiin laivastoon 27. syyskuuta 1927.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan aikana alus valvoi Ruotsin puolueettomuutta. Saksan vallattua Tanskan ja Norjan tuli Ruotsille tärkeäksi öljynsaannin turvaaminen. Diplomaattisten toimien seurauksena saatiin tilattua vuoden 1940 kesällä 15 000 tonnin öljylasti, jota kuljetti ruotsalainen tankkeri MT Sveadrott. Nordenskjöld ja apuristeilijä Waria lähtivät 1. syyskuuta Göteborgista kohdatakseen tankkerin Shetlannin vesillä. Alukset tankattiin Kristiansandissa, josta ne jatkoivat matkaansa tiistaina 3. syyskuuta saksalaisen luotsialuksen opastamana. Warialla oli paravaanit ulkona ja Nordenskjöld seurasi tarkasti edellä menevän aluksen vanavedessä. Alusten yli lensi aluksi runsaasti Saksan ilmavoimien lentokoneita ja Pohjanmerellä Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentokoneita. Torstaina 5. syyskuuta saattajat saivat radioyhteyden tankkeriin ja hieman ennen puoltayötä alukset kohtasivat. Paluumatkalla alukset vierailivat jälleen Kristiansandissa, jossa niiden tankit täytettiin. Maanantaina 9. syyskuuta saattue saapui Götajoen suulle.[2]
Sodan jälkeen alus muutettiin sukellusveneentorjuntatehtäviin, jolloin se aseistettiin neljällä 40 millimetrin ja yhdellä 20 millimetrin ilmatorjuntatykillä sekä sukellusveneentorjuntaheittimin. Ainoastaan etukannen 120 millimetrin tykki säilytettiin. Torpedoputket poistettiin ja verkkorakenteinen masto asennettiin.[3]
Alus poistettiin palveluksesta 1. huhtikuuta 1963, jonka jälkeen sitä käytettiin maalilaivana. Hylky myytiin 1964 ja romutettiin Göteborgissa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
- Hofsten, Gustaf von & Waernberg, Jan: Örlogsfartyg - Svenska maskindrivna fartyg under tretungad flagg. Luulaja: Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek, 2004. ISBN 91-974384-3-X. (ruotsiksi)
- Borgenstam, Curt; Insulander, Per & Kaudern, Gösta: Jagare: Med svenska flottans jagare under 80 år. Karlskrona: Axel Abrahamsons Tryckeri AB, 1989. ISBN 91-970700-41. (ruotsiksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| HMS Ehrensköld - HMS Nordenskjöld |
| Edeltäjä: Wrangel-luokka – Seuraaja: Klas Horn -luokka |