HMS Jaguar (F34)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Jaguar
HMS Jaguar syvyyspommien pudotuksessa 1940
HMS Jaguar syvyyspommien pudotuksessa 1940
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja William Denny and Brothers, Dumbarton
Kölinlasku 25. marraskuuta 1937
Laskettu vesille 22. marraskuuta 1938
Palveluskäyttöön 12. syyskuuta 1939
Loppuvaihe upotettu 26. maaliskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1 690 t (standardi)
2 330 t (max)
Pituus 108,6 m
Leveys 10,8 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 40 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 183
Aseistus 3 × QF 4,7"/L45 Mk XII -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina
1 × QF 2 naulan Mk VIII -ilmatorjuntatykki neliputkisena Mk VII asennuksena
2 × Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
2 &times kaksipiippuista .303" Lewis ilmatorjuntakonekivääriä
10 × 21" (533 mm) PR Mk II torpedoputkea Mk IX ja Mk IX** torpedoille
30 × syvyyspommia

HMS Jaguar (viirinumerot F34 ja 1940 alkaen G34) oli Britannian kuninkaallisen laivaston J-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: J-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 25. maaliskuuta 1937 osana vuoden 1936 laivasto-ohjelmaa William Denny and Brothersilta Dumbartonista, missä köli laskettiin 25. marraskuuta 1937. Alus laskettiin vesille 22. marraskuuta 1938 ja valmistui 12. syyskuuta 1939, jolloin maksettiin aluksen tarjoukseen perustuva hinta eli 392 363 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa Jaguar määrättiin Kotilaivaston 7. hävittäjälaivueeseen. Syyskuun 1939 alussa se läpäisi valmistajan testit ja se siirrettiin palvelukseen otettavaksi. Alus aloitti 12. syyskuuta vastaanottokokeet, joiden päätyttyä se lähti 19. syyskuuta varustamisen jälkeen koulutukseen Portlandiin.[1]

Kotilaivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus oli 26. syyskuuta laivueensa mukana Grimsbyssä suorittamassa aseiden koeammuntoja ja täydentämässä varastojaan, minkä jälkeen se aloitti partioinnin Pohjanmerellä ja Doverinsalmessa. Lokakuussa alus ajoi karille Firth of Forthissa, minkä vuoksi se siirrettiin 11. lokakuuta Leithissä telakalle, mistä se palasi 2. marraskuuta suojaamaan Pohjanmeren saattueita.[1]

Jaguar siirrettiin 15. maaliskuuta 1940 huollettavaksi Dundeessa Caledon Shipyardin telakalle, mistä se palasi palvelukseen 1. toukokuuta koeajojen päätyttyä.[1]

Alus suojasi 20. toukokuuta East Anglian rannikolla troolareita HMS Grampiania, HMS James Laytä, HMS Milford Queeniä, HMS Milford Princessiä ja HMS Cape Melvilleä, joiden tehtävänä oli katkaista Britteinsaarten ja Borkumin välinen puhelinkaapeli operaatio Quixotessa. Norfolkin edustalla alus hyökkäsi 25. toukokuuta tuloksetta Saksan laivaston sukellusveneen U-9 kimppuun yhdessä HMS Jackalin, HMS Javelinin ja HMS Gallantin kanssa. Seuraavana päivänä alus lähti Doveriin osallistuakseen Dunkerquen evakuointiin.[1]

Alus suojasi 27. toukokuuta evakuointia HMS Codringtonin, HMS Malcolmin, HMS Grenaden, Gallantin, HMS Eskin, HMS Expressin, Javelinin ja HMS Harvesterin kanssa. Seuraavana päivänä alus pelasti torpedoidun SS Aboukirin eloonjääneet. Se vaimensi 29. toukokuuta Grenaden ja Gallantin kanssa La Pannen rannikkopatterin. Samana päivänä alukselle nousi 370 sotilasta Dunkerquesta, jolloin alus vaurioitui sen kylkeen kiinnittyneen Grenaden tuhoutuessa ilmahyökkäyksessä. Paluumatkalla Doveriin lähelle osunut pommi pysäytti aluksen konehuoneen. Osa aluksella olleista sotilaista siirrettiin muihin aluksiin samalla kuin vaurioitunut Jaguar otettiin hinaukseen, jonka aikana aluksen moottori saatiin toimimaan ja se saapui Doveriin omin voimin.[1]

Seuraavana päivänä alus siirtyi Humberiin Imminghamin telakalle, jolle se siirrettiin 1. kesäkuuta. Alus palasi palvelukseen 23. kesäkuuta siirtyen Harwichiin, jossa se liittyi Javeliniin. Alus suojasi 4. heinäkuuta Jackalin kanssa apumiinalaiva Teviot Bankia itärannikonsulun laskussa operaatiossa BS21.[1]

Alus suojasi 17. elokuuta HMS Cairon, HMS Inglefieldin, Javelinin ja Firedraken kanssa 1. miinalaivuetta, joka laski miinoitteen Moray Firthiin laajentaakseen itärannikonsulkua operaatiossa SN12. Syyskuussa alus partioi Euroopan rannikolla valvoen ja häiriten saksalaisten maihinnousuvalmisteluja. Se oli huollettavana Dundeessa syys-lokakuun vaihteessa, minkä jälkeen alus aloitti itärannikonsaattueiden suojaamisen.[1]

Laivueen mukana alus siirtyi Plymouthiin estääkseen Cherbourgiin ja Brestiin sijoitettujen Saksan laivaston yksiköiden toiminnan Kanaalin saattueita vastaan. Se suojasi 10. lokakuuta Javelinin, Jupiterin, Jackalin, HMS Kashmirin ja HMS Kiplingin kanssa taistelulaiva HMS Revengeä, joka matkasi tulittamaan Cherbourgia. Seuraavana päivänä alus osallistui Cherbourgin satamaan tulittamiseen. Operaation päätyttyä alus palasi osaston mukana Portsmouthiin.[1]

Jaguar määrättiin huollettavaksi Devonportiin ja se lähti Plymouthiin. Alus siirrettiin 14. lokakuuta Devonportin telakalle, jossa siihen asennettiin magneettisuudenpoistolaitteisto. Se määrättiin huollon päätyttyä Force H:hon Gibraltarille.[1]

Force H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivueeseensa Plymouthiin alus palasi 1. marraskuuta ja se lähti 13. marraskuuta HMS Kelvinin kanssa Clydeen liittyäkseen HMS Manchesteriin ja HMS Southamptoniin matkalle Gibraltarille. Osasto lähti 15. marraskuuta Clydestä (operaatio Collar). Saavuttuaan Gibraltarille Jaguar liitettiin 21. marraskuuta Force H:hon.[1]

Alus saattoi 23. marraskuuta taisteluristeilijä HMS Renownia Atlantilta Gibraltarille. Se osallistui 25. marraskuuta operaatio Collariin suojaten HMS Renownia, HMS Ark Royalia, HMS Despatchia ja HMS Sheffieldiä. Alukset muodostivat operaation osasto B:n, jonka tehtävänä oli suojata täydennysten matka Sisiliankapeikkoon. Alus erkani 27. marraskuuta Kelvinin kanssa HMS Ark Royalin saattueeksi, kun Italian laivaston taistelulaivat Vittorio Veneto ja Guilio Cesare ja niitä suojanneet seitsemän risteilijää ja 18 hävittäjää havaittiin. Alus ei osallistunut seuranneeseen Spartiventon taisteluun.[1]

Alus liittyi 20. joulukuuta operaatio Hiden osastoon Force II, jonka tehtävänä oli suojata taistelulaiva HMS Malayaa sekä Maltalta saapuvaa saattuetta MG1. Alus erkani seuraavana päivänä Force II:sta jatkaakseen saattueen lähisuojauksena. Vastaanotettuaan saattueen Välimeren laivaston aluksilta se palasi Force H:hon. Alus saapui 24. joulukuuta Force H:n ja saattueen MG1 mukana Gibraltarille.[1]

Välimeren laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1941 Jaguar määrättiin Välimeren laivastoon Aleksandriaan. Alus kohtasi 1. tammikuuta Pohjois-Afrikan rannikolla HMS Duncanin, HMS Foxhoundin ja HMS Firedraken kanssa Vichyn Ranskan laivaston saattueen, jossa oli SS Chantilly, SS Sally Maersk, SS Octane ja tankkeri suojanaan yksi troolari. Seuraavana päivänä syntyi taistelu Chantillylle asetetun valtausmiehistön ja aluksen miehistön välillä, jolloin kaksi matkustajaa sai surmansa. Alus joutui rannikkotykistön tuleen kärsimättä vaurioita.[1]

Alukselle nousi 6. tammikuuta henkilöstöä kuljetettavaksi Maltalle. Seuraavana päivänä se liittyi risteilijä HMS Bonaventuren, HMS Hastyn, HMS Heron ja HMS Herewardin muodostamaan operaatio Excessin Force F:ään. Osasto joutui 9. tammikuuta Italian ilmavoimien ilmahyökkäykseen, mutta ei kärsinyt vaurioita. Seuraavana päivänä osastoa vastaan hyökkäsivät Italian laivaston torpedoveneet Circe ja Vega, joka upposi HMS Bonaventuren tulessa.[1]

Jaguar määrättiin 10. tammikuuta suojaamaan HMS Hastyn kanssa ilmahyökkäyksessä pahoin vaurioituneen lentotukialus HMS Illustriousin paluu Maltalle. Alus lähti 14. tammikuuta Maltalta HMS Hastyn kanssa suojatakseen risteilijät HMS Bonaventuren ja HMS Orionin matkan Aleksandriaan, jonne alukset saapuivat 16. tammikuuta. Jaguar liittyi 14. hävittäjälaivueeseen.[1]

Alus siirrettiin helmikuussa Kreetalle Soudanlahdelle HMS Daintyn kanssa. Se suojasi 27. helmikuuta HMS Decoyn, HMS Heron ja HMS Hastyn kanssa HMS Bonaventurea ja HMAS Perthiä, joiden tehtävänä oli suojata operaatio Abstentionissa edellisenä päivänä Leroksella maihinlaskettujen kommandojen evakuointia. Seuraavana päivänä osasto joutui ilmahyökkäykseen ja se kohtasi Italian laivaston hävittäjän Crispin, joka suojasi täydennysjoukkojen maihinnousua. Laivasto-osasto evakuoi brittijoukot kuljettaen ne Aleksandriaan.[1]

Saattuetta AG9 Pireukseen alus suojasi HMS Calcuttan, HMS Junon ja HMS Defenderin kanssa 26. maaliskuuta. Seuraavana päivänä alus määrättiin Junon ja Defenderin kanssa Force D:hen valvomaan Kreetan luoteispuolista merialuetta etteivät Italian laivaston yksiköt kykenisi yllättämään operaatio Lustren joukkojenkuljetuksia Kreikkaan. Alus otti 28. maaliskuuta osaston mukana osaa Matapanin taisteluun, minkä jälkeen se palasi laivaston mukana Aleksandriaan.[1]

Jaguar määrättiin 3. huhtikuuta tukemaan maajoukkojen operaatiota Somalimaassa operaatio Appearanceen. Operaatiota ei kuitenkaan koskaan toteutettu Punaisellemerelle sijoitetun Italian laivaston alusten tuhouduttua.[1]

Alus suojasi 18. huhtikuuta Välimeren laivaston raskaita aluksia Soudanlahteen, missä tankattiin seuraavana päivänä. Alus liittyi 20. huhtikuuta suojaamaan raskaita aluksia, jotka olivat matkalla tulittamaaan Tripolia operaatiossa MD2. Seuraavana päivänä alus osallistui maakohteiden tulittamiseen Tripolissa. Operaation päätyttyä alus lähti Maltalle Januksen, Jerviksen ja Junon kanssa. Alukset muodostivat Maltalla osan perustettavasta Force K:sta, jonka tehtävänä oli häiritä Italian ja Pohjois-Afrikan välisiä kuljetuksia.[1]

Alus osallistui 24. huhtikuuta Tripolin edustalla saattuetaisteluun, jossa upotettiin Italian laivaston apualus RN Egeo saattueen paetessa. Alus vapautui 28. huhtikuuta Force K:sta. Alus lähti vielä samana päivänä Aleksandriaan, missä se liittyi 30. huhtikuuta laivueeseensa.[1]

Toukokuun alus osallistui Kreetan taisteluihin suojaten joukkojen ja materiaalin siirtoja. Kesäkuussa alus määrättiin 10. hävittäjälaivueen kanssa tukemaan Syyriassa käytäviä taisteluja operaatio Exporterissa. Alus lähti 7. kesäkuuta Tyyrokseen kommandojoukkoja kuljettavan saattueen mukana merelle, mutta hyökkäys peruutettiin seuraavana päivänä sään heikennyttyä. Alus hyökkäsi laivueen mukana Siidonin edustalla oleviin Vichyn Ranskan laivaston aluksia vastaan.[1]

Jaguar lähti Haifaan, mistä palasi Vichyn Ranskan laivaston hävittäjien Valmyn ja Guepardin hyökättyä. Alus osallistui 23. kesäkuuta käytyyn taisteluun, minkä jälkeen se partioi Syyrian rannikolla ja tuki maajoukkojen taistelua tykkitulella. Alus palasi 7. heinäkuuta Aleksandriaan. Alukselle nousi 10. heinäkuuta Port Saidissa ilmavoimien henkilöstöä kuljetettavaksi Kyprokselle operaatio Guillotinessa.[1]

Elokuusta alkaen alus osallistui Tobrukin huoltokuljetuksiin ja erilaisiin 8. armeijan taistelun tukemiseen suunniteltuihin operaatioihin. Alus saapui 5. ja 14. elokuuta, 17. ja 22. syyskuuta ja 18. lokakuuta huoltosaattueen mukana Tobrukiin.[1]

Marraskuussa alus palasi laivueeseensa normaalipalvelukseen. Se oli 30. marraskuuta risteilijöiden HMS Naiad ja HMS Euryalus suojana etsittäessä kahta Italian laivaston hävittäjää, jotka kuljettivat täydennyksiä Pohjois-Afrikkaan. Osasto joutui paluumatkalla ilmahyökkäykseen, jolloin Jackaliin osui torpedo. Vaurioitunut alus pääsi kuitenkin satamaan korjausten jälkeen. Jaguar palasi 2. joulukuuta epäonnistuneelta partiomatkalta Aleksandriaan.[1]

Alus lähti 6. joulukuuta operaatio MD8:aan, jossa suojattiin Breconshireä Maltalle. Maltalta alus lähti 17. joulukuuta vastaan operaatiossa MF1 saapuvaa Breconshireä. Osasto kohtasi Italian laivaston aluksia, jotka suojasivat Benghaziin Pohjois-Afrikkaan matkannutta saattuetta M42. Kohtaamisesta seurasi ensimmäinen Syrtinlahden taistelu, josta italialaiset vetäytyivät hävittäjäosaston saapuessa. Alus palasi seuraavana päivänä Maltalle, mistä se lähti avustamaan Tripolin edustalla miinaan ajanutta Kandaharia.[1]

Alus kohtasi 19. joulukuuta Kandaharin, mutta ei kyennyt hinaamaan alusta turvaan sään heikennyttyä. Alus pelasti 174 mereen hypännyttä miestä ja upotti vaurioituneen aluksen torpedolla.[1]

Alus suojasi 6. tammikuuta 1942 Breconshirea Maltalta Dernan länsipuolelle operaatiossa MF2. Alus palasi 8. tammikuuta Maltalle suojaten Glengyleä. Alus osallistui 17. tammikuuta Force K:n mukana operaatioon MF3, jossa suojattiin saattueen MW8A/B matka Maltalle. Seuraavana päivänä alus siirrettiin Force B:hen, jonka tehtävänä oli suojata risteilijöitä. Alus saapui saattueen mukana Aleksandriaan 20. tammikuuta.[1]

Force B:n kanssa alus suojasi 12. helmikuuta operaatiossa MF4 saattueet MW9A/B Maltalle. Saattueet yhdistyivät seuraavana päivänä. Saattue kohtasi Force K:n 14. helmikuuta ja suojue aloitti paluumatkan Aleksandriaan, jonne saavuttiin seuraavana päivänä.[1]

Pohjois-Afrikan rannikolla alus oli 13. maaliskuuta sukellusveneidentorjuntapartiossa, minkä tarkoituksena oli estää sukellusveneiden toiminta Tobrukiin matkanneita huoltosaattueita vastaan. Aluksen suojatessa 26. maaliskuuta Kreikan laivaston Queen Olgan kanssa tukilaiva RFA Slavokia, osasto joutui Saksan laivaston sukellusveneen U-652 hyökkäyksen kohteeksi. Sukellusvene torpedoi Slavokin, joka syttyi tuleen. Sollumin koillispuolella Jaguariin osui kaksi saman sukellusveneen laukaisemaa torpedoa, jotka upottivat aluksen. Alus upposi välittömästi vieden mukanaan pääosan miehistöstä mukanaan. Etelä-Afrikan laivaston Klo pelasti merestä 53 eloonjäänyttä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Langtree, Christopher: The Kelly's - British J, K & N Class Destroyers of World War II. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-166-X. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]