HMS Albion (1898)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston Canopus-luokan taistelulaivasta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla
HMS Albion
HMS Albion
HMS Albion
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Thames Ironworks and Shipbuilding Company, Lontoo
Kölinlasku 3. joulukuuta 1896
Laskettu vesille 21. kesäkuuta 1898
Palveluskäyttöön 25. kesäkuuta 1901
Palveluskäytöstä elokuu 1919
Tekniset tiedot
Uppouma 12 950 t
Pituus 131 m
Leveys 23 m
Syväys 7,9 m
Koneteho 15 400 ihp
Nopeus 18,25 solmua
Miehistöä 750
Aseistus 4 × BL 12" Mk VIII -tykkiä kaksoistykkitorneissa
12 × QF 6" Mk III -tykkiä yksiputkisina asennuksina
10 × QF 12 naulan 12 cwt laivatykkiä yksiputkisina asennuksina
6 × QF 3 naulan Hotchkiss-tykkiä yksiputkisina asennuksina
2 × Maxim-konekivääriä
4 × 18" torpedoputkea

HMS Albion oli Britannian Kuninkaallisen laivaston vuonna 1898 vesillelaskettu Canopus-luokan taistelulaiva. Alus aloitti palveluksensa Kiinan laivastoasemalla, mistä se palasi Atlantin laivastoon 1905. Alus siirrettiin 1909 reserviin, mistä se palautettiin palvelukseen ensimmäisen maailmansodan alettua.

Ensimmäisessä maailmansodassa alus oli valvonta- ja suojaustehtävissä, kunnes se siirrettiin tammikuussa 1915 Välimerelle Dardanellien osastoon. Taisteluissa alukseen osui useita kertoja ottomaanien rannikkopattereiden tuli.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Thames Ironworks and Shipbuilding Companyltä Birkenheadistä osana vuosien 1896-1897 laivasto-ohjelmaa. Sen köli laskettiin 3. joulukuuta 1896 ja alus laskettiin vesille 21. kesäkuuta 1898 kumminaan Yorkin herttuatar. Aluksen aiheuttama aalto rikkoi joentöyräällä olleen terassin, jolloin noin 200 ihmistä joutui veden varaan. Onnettomuudessa hukkui 34 henkeä, joista pääosa oli naisia ja lapsia.[1] Se valmistui kesäkuussa 1901.[2] Aluksen valmistuskustannukset olivat 858 745 puntaa, minkä lisäksi tykit maksoivat 54 800 puntaa[3].

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommodori W. W. Hewitt otti HMS Albionin palvelukseen 25. kesäkuuta 1901 Chathamin telakalla, jolloin aluksella oli 779 upseeria ja miehistönjäsentä. Aluksen tehtävänä oli vapauttaa taistelulaiva HMS Barfleur Kiinan asemalta.

Kiinan laivastoasemalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus saapui Hong Kongiin 11. syyskuuta 1901 ja se otti vastaan laivastoaseman toisen lippulaivan tehtävät. Maaliskuussa 1902 aluksen päälliköksi tuli Martyn Jerram. Alus huollettiin Hong Kongissa 1902 ja 1905.[4]

Vuonna 1905 Yhdistynyt kuningaskunta ja Japani ratifioivat liittosopimuksen, joka mahdollisti Kiinan aseman supistamisen. Albion kutsuttiin kotiin ja se kohtasi Singaporessa sisaraluksensa HMS Oceanin ja HMS Vengeancen sekä taistelulaiva HMS Centurionin. Taistelulaivat lähtivät 20. kesäkuuta Singaporesta Plymouthiin, jonne ne saapuivat 2. elokuuta.

Kanaalin laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albion sijoitettiin Kanaalin laivastoon. Alus kolaroi 26. syyskuuta taistelulaiva HMS Duncanin kanssa Lerwickissä kärsimättä vaurioita. Se siirrettiin 3. huhtikuuta 1906 miehitettyyn reserviin. Alukselle tehtiin Chathamin telakalla kattila- ja konehuoneremontti, joka valmistui joulukuussa. Alus poistettiin palveluksesta 25. helmikuuta 1907 Portsmouthissa.[4]

Atlantin laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus palautettiin Portsmouthissa palvelukseen seuraavana päivänä sijoitettuna tilapäisesti Kotilaivaston Portsmouthin osastoon. Se palautettiin täysin miehitetynä palvelukseen 26. maaliskuuta Atlantin laivastossa. Alus oli huollettavana Gibraltarilla 1908 ja Maltalla 1909.[4] Alus teki laivaston mukana vierailun Lontooseen 17. - 24. heinäkuuta 1909 ollen kaupunkilaisten nähtävänä. Se osallistui 31. heinäkuuta Cowesissa kuningas Edward VII ja kuningatar Alexandran pitämään Koti- ja Atlantinlaivaston alusten katselmukseen.[5]

Alus poistettiin palveluksesta 25. elokuuta. Se sijoitettiin Kotilaivaston Noreen sijoitetun 4. divisioonan emäalukseksi ja alus siirrettiin edelleen toukokuussa 1912 Noreen sijoitettuun 3. laivastoon.[6] Alus huollettiin Chathamissa vielä samana vuonna. Alus oli sijoitettuna vuonna 1913 Pembroken telakalle.[4]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1914 ensimmäisen maailmansodan alkaessa Albion liitettiin Kanaalin laivaston 8. taistelulaivueeseen (engl. 8th Battle Squadron). Alus sijoitettiin vasta perustetun 7. taistelulaivueen apulaiskomentajan alukseksi. Alus siirrettiin 21. elokuuta Saint Vincent - Finisterren laivastoasemalle tukemaan Atlantilla partioivia risteilijälaivueita mikäli Saksan keisarikunnan laivaston raskaita yksiköitä pääsisi murtautumaan Atlantille. Alus määrättiin erillistehtävään 3. syyskuuta ja se siirtyi Cape Verde - Kanariansaarten laivastoasemalle, missä alus vapautti sisaraluksensa HMS Canopuksen.[7]

Albion siirrettiin lokakuussa edelleen Hyväntoivonniemen laivastoasemalle Etelä-Afrikkaan, missä se oli marraskuun Walfiach Bayssä vartiolaivana. Joulukuussa ja tammikuussa 1915 alus osallistui Saksan Länsi-Afrikkaa vastaan suunnattuihin operaatioihin.[8]

Dardanellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1915 alus siirrettiin Välimerelle, missä se osallistui Dardanellien operaatioihin. Alus tulitti 18. ja 19. helmikuuta ottomaanien Dardanellien salmen suuta suojaavia rannikkolinnakkeita. Albion, HMS Majestic ja HMS Triumph olivat ensimmäiset alukset, jotka työntyivät 26. helmikuuta salmeen hyökätessään sisempiä linnakkeita vastaan. Alus suojasi ensimmäisiä maihinnousuja helmikuussa ja maaliskuun alussa.[8]

HMS Albion Dardanellien edustalla tulitaistelussa osmanien rannikkopatterien kanssa.

Taisteluissa rannikkolinnakkeita vastaan 1. maaliskuuta alukseen osui useita kertoja ilman merkittäviä vaurioita. Alus osallistui 18. maaliskuuta päähyökkäykseen linnakkeita vastaan sekä tuki maihinnousua Cape Hellesin alueelle 25. huhtikuuta. Alus kärsi pahoja vaurioita rannikkolinnakkeiden tulessa 28. huhtikuuta hyökättäessä Krithiaan, mikä pakotti sen vetäytymään taistelualueelta Mudrosiin korjattavaksi. Alus palasi rintamalle 2. toukokuuta, jolloin siihen osui jälleen pakottaen sen palaamaan Mudrosiin.[8]

Albion ajoi 22.-23. toukokuuta välisenä yönä matalikolle Gaba Tepen edustalla, jossa se joutui rannikkotykistön maaliksi. Alukseen osui noin 200 sirpalekranaattia, mutta ne eivät läpäisseet panssarointia eivätkä siten aiheuttaneet merkittäviä vaurioita. Aluksella sai surmansa ainoastaan alle tusina miestä. Aluksen keventämisen jälkeen ja käyttäen hyväksi pääaseiden rekyyliä HMS Canopus hinasi aluksen turvaan 24. toukokuuta. Albion lähti 26. toukokuuta korjattavaksi ja se oli Maltalla telakalla toukokuun lopun kesäkuun.[8]

Myöhemmät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus saapui 4. lokakuuta Salonikaan liittyen 3. erilliseen laivueeseen, jonka tehtävänä oli yhdessä Ranskan laivaston kanssa valvoa Kreikan ja Bulgarian rannikkoa. Lisäksi alus osallistui Suezin kanavan partiointiin. Alukselle nousi Salonikaan kuljetettavaksi 1 500 miestä 1. brittiläisestä armeijasta ja matkalla se suojasi Ranskan laivaston kuljetusalusta, joka kuljetti vastaavaa ranskalaisosastoa.[8]

Albion palveli Salonikan laivastoasemalla huhtikuuhun 1916, jolloin se siirrettiin vartiolaivaksi Irlantiin Queenstowniin. Toukokuussa alus siirrettiin Devonportiin huollettavaksi, minkä päätyttyä elokuussa se siirrettiin Humberiin vartiolaivaksi. Lokakuussa 1918 aluksen tehtävät vartiolaivana päättyivät ja se siirrettiin reserviin majoitusalukseksi.[8]

Poisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1919 alus sijoitettiin poistolistalle Devonportissa ja se myytiin 11. joulukuuta. Alus lähti 3. tammikuuta 1920 Devonportista ja se saapui Morecambeen romutettavaksi 6. tammikuuta T. W. Wardille.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Hore, Peter: The Ironclads. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-299-8. (englanniksi)
  • Burt, R. A.: British Battleships 1889-1904. Lontoo, Englanti: Seaforth Publishing, 2013. ISBN 978-1-84832-173-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Burt, R. A. s. 141
  2. Gardiner, Robert 1860-1905 s. 35
  3. Burt, R. A. s. 172
  4. a b c d Burt, R. A. s. 188
  5. Burt, R. A. s. 181
  6. Gardiner, Robert 1906-1921 s. 7
  7. Burt, R. A. s. 188-189
  8. a b c d e f g Burt, R. A. s. 189