HMS Acasta (1797)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston Acasta-luokan 40-tykkinen viidennen luokan alus. Muita merkityksiä täsmennyssivulla Acasta.
Acasta
Etualalla olevat Acasta ja Magicienne (36) San Domingon taistelussa helmikuussa 1806. Taustalla palavat Ranskan laivaston Impérial ja Diomède.
Etualalla olevat Acasta ja Magicienne (36) San Domingon taistelussa helmikuussa 1806. Taustalla palavat Ranskan laivaston Impérial ja Diomède.
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Randall and Company, Rotherhithe
Kölinlasku syyskuu 1795
Laskettu vesille 13. maaliskuuta 1797
Palveluskäyttöön 24. kesäkuuta 1797
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 1. tammikuuta 1821
Tekniset tiedot
Uppouma 1142 pitkää tonnia
Pituus 46,9 m
Leveys 12,4 m
Syväys 4,3 m
Koneteho purjeet
Miehistöä 320
Aseistus tykkikansi:
30 x 18-naulan tykkiä
puolikansi:
8 x 9 naulan tykkiä
4 x 32 naulan karronadia
etukansi:
2 x 9 naulan tykkiä
4 x 32 naulan karronadia

HMS Acasta oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Acasta-luokan 40-tykkinen viidennen luokan alus, fregatti. Alus tilattiin 30. huhtikuuta 1795 John Randall and Companyltä, Rotherhithestä.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acasta siirrettiin huhtikuussa 1797 Rotherhithestä telakalta aluksen päällikkönä Richard Lane Deptfordiin varustettavaksi, josta se otettiin palvelukseen 24. kesäkuuta. Alus liitettiin Kanaalin laivastoon, kunnes se purjehti helmikuussa 1798 Jamaikalle.[1]

Alus valtasi kaapparilaivat Santa Marian 1. toukokuuta, San Antonion 12. toukokuuta, L'Hirondellen ja sen seuralaisen vielä toukokuussa. Se valtasi edelleen kaappareita Trompen 30. kesäkuuta, San Josef de Victorian 2. heinäkuuta ja San Miguel y Acandoan 13. heinäkuuta. Alus valtasi edelleen vuoden loppuun mennessä kaapparit L'Actifin, Cincinnatuksen sekä erään tuntemattomaksi jääneen aluksen.[1]

Acastan päälliköksi määrättiin marraskuussa 1799 Edward Fellowes, jonka johdolla alus upotti vuoden 1800 alussa kaapparialus La Victoiren. Alus purjehti lokakuussa 1801 takaisin Englantiin suojaten samalla saattuetta kotimaahan. Alus palasi Jamaikalle helmikuussa 1802 päällikkönään James Wood.[1]

Alus palasi heinäkuussa 1802 Englantiin, jossa se siirrettiin telakalle Portsmouthiin. Telakalta palattuaan alus sijoitettiin tammikuussa 1803 Pohjanmeren valvontaan ensin Leithiin ja myöhemmin Noreen. Aluksen päälliköksi määrättiin huhtikuussa James Oswald. Alus määrättiin heinäkuussa Kanaalin laivastoon, jossa palvellessaan se valtasi 2. lokakuuta kaapparialus L'Aventuren.[1]

Acasta määrättiin 1804 Länsi-Intiaan, josta se palasi Englantiin huhtikuussa 1805. Toukokuussa aluksen päälliköksi vaihdettiin Richard Dunn ja se liitettiin Kanaalin laivastoon. Alus kuului Duckworthin osastoon, jonka tehtävänä oli estää Cadizissa olevan laivaston pääsy merelle.[1]

Alus otti osaa 6. helmikuuta 1806 San Domingon taisteluun. Aluksen päälliköksi määrättiin syyskuussa Philip Beaver. Se purjehti helmikuussa 1807 Leeward saarille. Alus valtasi 17. heinäkuuta 1808 La Guairassa Ranskan laivaston 18-tykkisen Le Serpentin. Alus osallistui 30. tammikuuta 1809 Martiniquen saaren valtaukseen, 14. huhtikuuta Les Saintes saarten valtaukseen. Se palasi 1810 Englantiin, jossa se poistettiin Plymouthissa palveluksesta.[1]

Acasta palasi palvelukseen tammikuussa 1811 päällikkönään Alexander Kerr ja se liitettiin Kanaalin laivastoon, kunnes se purjehti 1812 Pohjois-Amerikkaan. Alus valtasi amerikkalaiset kaappariprikit Curlewin 24. heinäkuuta ja Heraldin 10. joulukuuta. Alus joutui tulitukseen kohteeksi varjostaessaan amerikkalaista laivasto-osastoa kesäkuussa 1813 Uuden Lontoon edustalla. Alus varjosti tammikuussa 1815 Constitututionia. Se valtasi myöhemmin tammikuussa takaisin Levantin.[1]

Alus palasi heinäkuussa 1817 Englantiin, jossa se poistettiin palveluksesta 12. syyskuuta ja se sijoitettiin Chathamin reserviin. Alus myytiin romutettavaksi 1. tammikuuta 1821 Woolwichissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates, s. 149. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Winfield, Rif s. 149

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]