Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys (lyhyemmin HKTY) on pääkaupunkiseudulla toimiva käsityöyrittäjien yhdistys, joka on perustettu vuonna 1868. Yhdistyksen jäsenet ovat pääkaupunkiseudulla toimivia käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyrityksiä.
Yhdistys tunnetaan parhaiten Yksilöllisen käsityön päivät-messutapahtumastaan, joka järjestetään Kaapelitehtaalla parillisina vuosina. Parittomina vuosina yhdistys järjestää Käsityö on Designia! -tapahtumaa, joka avaa Helsingin keskustan pajoja ja verstaita yleisölle.
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys pyrkii tiedotuksen ja edunvalvonnan kautta parantamaan käsityöalojen yrittäjien asemaa pääkaupunkiseudulla. Lainaus yhdistyksen verkkosivuilta:
- "Yhdistyksemme haluaa, että myös tulevaisuuden Helsingissä olisi tarjolla perinteistä käsityöosaamista, joka tarjoaisi yksilöllisen, laadukkaan vaihtoehdon runsaan teollisen sarjatuotannon keskellä." [1]
HKTY on saneerannut ja rakennuttanut eri puolille Helsinkiä seitsemän pienteollisuustaloa, joista noin 400 yritystä on saanut työtilat. Yhdistys on yksi Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä. Yhdistys julkaisee hkty.fi-nimistä jäsenlehteä neljä kertaa vuodessa.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1800-luvun alussa Helsinki oli vielä vaatimaton asutuskeskus. Vasta pääkaupungiksi nimittäminen houkutteli taitavinta käsityöläisainesta kaupunkiin, minkä vuoksi käsityöammattilaisuus nousi vähitellen korkealle tasolle.[2] Uusia mestareita hyväksyttiin joukoittain, mikä synnytti lukuisia jäsentensä etuja ja laatua valvovia ammattikuntia. Ammattikunta muodostui tietyn alan yrittäjistä, käsityöläismestareista ja heidän palveluksessaan olevista kisälleistä.[3]
1868 tuli voimaan keisarillinen asetus kaupasta ja elinkeinoista. Se sisälsi säädökset mm. ammattikuntalaitoksen lakkauttamisesta ja ”kauppiasten, vapriikinpitäjäin ja hantvärkkärien” yhdistysten perustamisesta. Tähän asetukseen nojaten päätettiin Helsingin maistraatissa perustaa kaksi yhdistystä, joista toiseen kuuluisivat kauppiaat ja toiseen käsityöläiset ja tehtailijat. Ammattikuntien lakkauttaminen oli ensimmäinen askel kohti elinkeinovapautta.[4] Elinkeinoasetus siirsi mestarin- ja kisällinarvon myöntämisen ammattikunnilta käsityö- ja tehdasyhdistyksille, ja tästä tulikin alkuvaiheessa myös HKTY:n tärkeimpiä tehtäviä.[5]
Konetyön yleistyessä 1800-luvun loppua kohti monet käsityöammatit katosivat ja niiden taitajat siirtyivät suurempien yritysten palvelukseen. Elinkeinolainsäädäntö suosi tehtailijoita käsityöläisten kustannuksella 1880-luvulta eteenpäin: Teollisuudenharjoittajat rikastuivat ja käsityöläiset köyhtyivät, mutta yhteinen yhdistys auttoi epäkohtien tasoittamisessa.[6]
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys oli jo 1800-luvulla vaikuttamassa kaupungin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Se oli aktiivisena aloitteentekijänä mm. elinkeinolain muutoksissa sekä ammattikoulujen perustamisessa Helsinkiin 1900-luvun taitteessa.[7] Ammattitaidon kohottaminen ja ylläpitäminen on alusta asti ollut keskeinen teema yhdistyksen toiminnassa, ja perinteikkään mestarin arvon hankkimista pidetään edelleen suotavana. Käsityöläisten näkyvyyttä kaupungin elämässä on myös jo 1890-luvulta lähtien pyritty parantamaan näyttelytapahtumilla, joiden henkinen jälkeläinen myös Yksilöllisen käsityön päivät on.[8]
Tuttuja nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen valtuutetuista monet ovat olleet myös valtakunnallisia vaikuttajia. Yhdistyksen voimahahmo ja pitkäaikainen puheenjohtaja Viktor von Wright tunnetaan myös Helsingin työväenyhdistyksen perustajana ja lehtimiehenä. Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg toimi pitkään yhdistyksen sihteerinä ennen ylempään virkaan astumistaan. Myös leipurimestari Ekbergin leipomo, vuorimestari Hartwallin kivennäisvesitehdas sekä Weilin & Göösin Tehdas- ja Kirjakustannusyhtiö lienevät tuttuja vielä tämänkin päivän helsinkiläiselle.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laine-Juva, Yrjö & Änkö, Matti: Käsityön ja pienteollisuuden parissa. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys 1868-1968. Helsinki: Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys, 1968.
- von Wright, Victor & Kekkonen, Jalmari: Maame käsityön ja teollisuuden murroskaudelta. Helsinki: , 1939.