HD 40307

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HD 40307
Muut designaatiot CD +60°1303, GJ 2046, SAO 249388, HIP 27887.
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 7,17 mv
Absoluuttinen kirkkaus 6,63 Mv
Valovoima 0,23 aurinkoa
Spektriluokka K2.5 V
Väri-indeksi B-V 0,92
U-B
Lämpötila 4 977 ± 59 K
Massa 0,77 ± 0,05 M
Pyörimisnopeus pyörahdysaika: 48 vrk
Metallipitoisuus −0,31 ± 0,03
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Maalari
Rektaskensio (J2000) 5h 54m 4.2409s[1]
Deklinaatio (J2000) −60° 01′ 24.498″
Etäisyys 12,8 pc (41,2 valovuotta)
Parallaksi 77,92 ±1,00 mas
Näkyy leveysasteiden 30° N
ja 90° S välillä.

HD 40307 on K2 V -spektriluokan oranssi kääpiötähti Maalarin tähdistössä, noin 13 parsekin (42 valovuoden) päässä meistä. Tähdeltä on löydetty kuusi planeettaa, joista yksi on elämänvyöhykkeellä[2].

Kesäkuussa 2008 sveitsiläis-ranskalainen tutkijaryhmä julkaisi tiedon kolmen eksoplaneetan löytymisestä tähden ympäriltä. Löytö oli huomattava, sillä kaikkien kolmen planeetan minimimassat, HD 40307 b:llä 4,2 Maan massaa, HD 40307 c:llä 6,9 Maan massaa ja HD 40307 d:llä 9,2 Maan massaa, ovat verraten pieniä ja planeetat luokitellaankin supermaapalloiksi. Itse tähden metallipitoisuus on alhainen, ja sillä ilmenee vain vähän kromosfäärin aktiivisuutta, mikä tekee siitä verraten helpon kohteen planeettojen havaitsemiseksi. Spitzer-avaruusteleskoopin tekemien havaintojen mukaan HD 40307:n ympärillä ei ole merkittäviä määriä pölyä, mikä viittaa oman aurinkokuntamme asteroidivyöhykettä vastaavan rakenteen puuttumiseen.

Planeettalöytö tehtiin ESOn HARPS-instrumentilla. Planeetat määritettiin neljän ja puolen vuoden aikana kerätystä aikasarjasta.[3]

Vuonna 2012 tähdeltä löydettiin kolme "supermaapalloa" lisää, joista yksi, HD 40307 g, sijaitsee elämänvyöhykkeellä. Elämänvyöhykkeellä sijaitseva planeetta on arvioiden mukaan massaltaan noin seitsemän Maan massaa, joten se on "todennäköisesti" kiviplaneetta. Vuoden 2012 planeettalöydöt tehnyttä kansainvälistä tutkijaryhmää johtivat suomalainen tutkija Mikko Tuomi, joka työskenteli Hertfordshiren yliopistossa ja Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa, sekä Guillem Anglada-Escude Göttingenin yliopistosta. Havainnoista kertova tutkimus julkaistiin 28. lokakuuta 2012.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Basic data: HD 40307 Simbad Query Centre de Donnees Astronomiques Strasbourg
  2. a b Tähdet ja avaruus 8.11.2012. Suomalainen tutkija löysi kiviplaneetan elämänvyöhykkeeltä. http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/suomalainen-tutkija-loysi-kiviplaneetan-elamanvyohykkeelta.html. Luettu 8. marraskuuta 2012.
  3. M. Mayor et al.: The HARPS search for southern extra-solar planets. XIII. A planetary system with 3 Super-Earths (4.2, 6.9, & 9.2 Earth masses) 27 Jun 2008. arXiv.org.
  4. Tuomi, Mikko ja Anglada-Escud´, Guillem ym. 28. lokakuuta 2012. Habitable-zone super-Earth candidate in a six-planet system. 1 University of Hertfordshire, Centre for Astrophysics Research, Science and Technology Research Institute, College Lane, AL10 9AB, Hatfield, UK 2 University of Turku, Tuorla Observatory, Department of Physics and Astronomy, V¨ais¨al¨antie 20, FI-21500, Piikki¨o, Finland 3 Universit¨at G¨ottingen, Institut f¨ur Astrophysik, Friedrich-Hund-Platz 1, 37077 G¨ottingen, Germany 4 Lohrmann Observatory, Technical University Dresden, D-01062 Dresden, Germany 5 UCO/Lick Observatory, Department of Astronomy and Astrophysics, University of California at Santa Cruz, Santa Cruz, CA 95064, USA 6 Department of Terrestrial Magnetism, Carnegie Institute of Washington, Washington, DC 20015, USA

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]