H’otyn

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
H'otyn
(Хотин)
H'otynin linnake Dnestrin varrella
H'otynin linnake Dnestrin varrella
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

H'otyn

Koordinaatit: 48°30′N, 26°30′E

Ukraina
Alue Tšernivtsin alue
Piiri H'otynin piiri
Ensimmäinen maininta 22. syyskuuta 1002
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Nikolai Golovlev
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 20.39 km²
Väkiluku (2013) 9 692
Suuntanumero(t) +380 3731









H'otyn (ukr. Хотин) on Länsi-Ukrainan Tšernivtsin alueella sijaitseva kaupunki. Se on H'otynin piirin hallinnollinen keskus, ja sen asukasluku on 9 692 (1. kesäkuuta 2013). H'otyn on historiallisesti merkittävä kaupunki Bessarabiassa. Sen alueella on käyty monta taistelua vuosisatojen aikana ja sen merkittävin nähtävyys on kaupungin puolustamista varten 1300-luvulla Dnestrin varrelle rakennettu H'otynin linnake, joka on säilynyt nykyaikaan hyväkuntoisena.[1][2]

H'otynin lähimmät naapurikaupungit ovat Kamjanets-Podilskyi (etäisyys 20 km), Novoselytsia (38 km) ja Hertsa (44 km). Alueen keskus Tšernivtsi sijaitsee 63 kilometrin päässä.[3]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna 1826.
Vaakuna 1930.

Kaupunki on merkitty joissain yhteyksissä nimellä Hoten (Хотен) ja on mahdollista, että nimi liittyy keskiaikaisessa slaavilaisessa tarustossa mainittuun Hoten Bludovitšiin (Хотен Блудович). H'otyn eri muotoineen oli tuolloin suosittu miehen nimi Ukrainassa ja historioitsija A. Masanin mukaan kaupunki on saanut nimensä silloisen päämiehen tai perustajan nimestä. Nimeä H'otyn on käytetty paikannimissä kuten Hotino, Hotilovo, Hotenovo Ukrainan lisäksi mm. Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Puolassa.[4]

H'otyn on valloitettu tai miehitetty historiansa aikana monta kertaa, jonka vuoksi sen nimi on vaihtunut useasti. Nimien variaatioihin kuuluvat puol. Chocim (myös Chotyn ja Choczim), romaniaksi Hotin (kirjallisuudessa myös Khatim ja Khutim), turk. Hotin ja ven. Хоти́н (Hotin).[5][6]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhin vaakunoista on Venäjän hallinnon ajalta vuodelta 1826. B. Kene suunnitteli uuden vaakunan 1870.[7] Maailmansotien välisen romanialaishallinnon aikana 1930 kaupunki otti käyttöön jälleen uuden vaakunan.[8]

H'otynin nykyisen vaakunan ja lipun on suunnitellut Vladimir Denisov. Ne otettiin käyttöön kaupunginhallituksen päätöksellä maaliskuussa 1996.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juliusz Kossak: "Krzysztof Gniewosz puolustaa Puolan lippua Khotinissa 1621" Akvarelli, 1892.

H'otyn on kuulunut Moldavian ruhtinaskunnalle (1359-1432, 1459-1538, 1541-1562, 1572-1615, 1621-1673, 1699-1712), Puola-Liettualle (1432-1459, 1538-1541, 1562-1572, 1615-1620, 1673-1699) ja Osmanien valtakunnalle (1711-1812) [10]. Myöhemmin se on ollut osa Venäjän keisarikunnan Bessarabian kuvernementtia (1812–)1873–1917) ja sen edeltäjiä (mm. Uuden Venäjän ja Bessarabian kenraalikuvernementti), kuvernementissa se oli kihlakuntakaupunki. Tätä seurasivat Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta (1917–1918), Romania (1918–1940, 1941–1944), Neuvostoliitto (1940–1941, 1944–1991) ja vuodesta 1991 alkaen Ukraina.

Bessarabian aluetta ennen 1000-lukua asuttivat monet kansat, kuten skyytit, daakialaiset, alaanit, Getae-kansat, tivertsit ja ulitsit.[11]

Kiovan Rus hallitsi Bessarabiaa 900–1000-luvuilla.[11] Dnestrin rannalla olevien kukkuloiden päälle rakentunut H'otyn yhdistetään joskus nimensä samankuuloisuuden vuoksi paikalla olleeseen Kiovan Rusin aikaiseen pienasutukseen. Alueella suoritetut arkeologiset kaivaukset osoittivat, että kiovalaisen kylän koko oli noin 20 hehtaaria. Siitä tuli myöhemmin osa Galitsian ruhtinaskuntaa ja edelleen Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaa. Dnestrin varrelle joenylityspaikan lähelle kasvanut kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja genovalaiset perustivat sinne kauppasiirtokunnan 1200-luvulla.

Toisen maailmansodan aikana saksalais-romanialaiset miehittäjäjoukot järjestivät kaupungissa juutalaisten joukkomurhan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin asukusluku oli 9 692 tammikuussa 2013 järjestetyn väestönlaskennan mukaan. Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan silloiset 11 124 asukasta jakautuivat etnisesti ukrainalaisiin (91,2 %), moldovalaisiin (7,1 %), venäläisiin (1,3 %) ja romanialaisiin (0,1 %). Asukasluku on ollut laskusuuntainen vuodesta 1897, jolloin kaupungissa oli 18 398 asukasta.[12]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H'otyn on Žytomyrin ja Tšernivtsin yhdistävän valtatie H03:n varrella. Kaupungista alkava maantie T2610 vie Romanian rajalla sijaitsevaan Mamalihan kuntaan. Kaupungissa on linja-autoasema ja sieltä on linja-autoyhteys lähimpiin kaupunkeihin. Lähin rautatieasema sijaitsee Kamjanets-Podilskyissa, johon H'otynista on 20 kilometriä. Paikalliset matkustavat välin minibusseilla, joita kutsutaan nimellä maršrutka. Lähimmät lentokentät ovat Tšernivtsin kansainvälinen lentokenttä (CWC) 63,5 kilometrin päässä ja Ivano-Frankivskin kansainvälinen lentokenttä (IFO) 202 kilometrin päässä.

Seitsemäs ihme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H'otynin linnake, joka valittiin äänestyksessä yhdeksi Ukrainan seitsemästä ihmeestä.

Vuonna 2007 käydyssä internetäänestyksessä H'otynin linnake valittiin yhdeksi Ukrainan seitsemästä ihmeestä, maata erinomaisesti ilmentävästä historiallisesta tutustumiskohteesta. [13][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Geminids Way project, Khotyn Viitattu 29.5.2014
  2. Tony Jacques: Dictionary of Battles and Sieges: F-O, s. 528. Greenwood Publishing Group, 2007. ISBN 0313335389.
  3. Ukraine123.com: Khotyn Viitattu 29.5.2014
  4. Khotin Bukportret.info. (ukrainaksi) Viitattu 7.6.2014
  5. “Khotin” Encyclopedia of Jewish Communities in Romania, Volume 2. Viitattu 7.6.2014
  6. Toim. Bosworth, Donzel, Lewis, Pellat: The Encyclopaedia of Islam (vol. V, Khe-Mahi), s. 39-40. Brill, 1986. ISBN 90-04-07819-3.
  7. Проект Б.Кене Heraldry.ua.com. Viitattu 7.6.2014
  8. ХОТИН Heraldry.ua.com. Viitattu 7.6.2014
  9. Khotyn (Chernivtsi, Ukraine) Flags Of The World website. Viitattu 7.6.2014
  10. Cetatea Hotin a Moldovei (1400 - prezent) Istoria.md. Viitattu 7.6.2014
  11. a b Ivan Katchanovski, Zenon E. Kohut, Bohdan Y. Nebesio, Myroslav Yurkevich: Historical Dictionary of Ukraine, s. 44-45. Scarecrow Press, 2013. ISBN 081087847X.
  12. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Besarabiskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.11.2014. (venäjäksi)
  13. Ukrainians chose seven wonders of Ukraine, 22.8.2007, for-ua.com, viitattu 16.11.2014, (englanniksi)
  14. H'otynska fortetsja 7chudes.in.ua, viitattu 16.11.2014, (ukrainaksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta H’otyn.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Khotyn