Göran Hellberg
Karl Anders Göran Hellberg (11. helmikuuta 1937 Kokkola[1] – 7. huhtikuuta 2021 Karjaa[2]) oli suomalainen pappi, joka toimi Suomen ensimmäisenä kisapappina. Hän oli Suomen joukkueiden kisapappina eri arvokisoissa vuodesta 1972 vuoden 2003 loppuun asti.[3] Hellbergin seuraajaksi tuli Leena Huovinen.[4]
Pappisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hellberg valmistui teologian maisteriksi vuonna 1963 ja sai samana vuonna pappisvihkimyksen. Hän suoritti myös pastoraalitutkinnon 1973 ja sairaalasielunhoidon tutkinnon 1974. Hän työskenteli muun muassa merimiespastorina Hampurissa 1966–1971, sairaalapastorina Kokkolassa 1971–1975 ja johtavana sairaalapastorina Turussa 1984–2000. Lisäksi hän toimi tuntiopettajana eri kouluissa 1964–1978, Sibelius-Akatemiassa 1978–1984 ja Åbo Akademissa vuodesta 1984. Hän sai rovastin arvon 1990.[5]
Kisapappi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Münchenin olympialaisten järjestäjät pyysivät kirkkojen johtajia lähettämään kisoihin yhden urheilusta kiinnostuneen papin. Arkkipiispa Martti Simojoki pyysi vuonna 1970 tehtävään Hampurin merimieskirkon merimiespappia Göran Hellbergiä. Hän oli Münchenin olympiakisoissa myös Yhdysvaltojen, Thaimaan ja Norjan kisapappina. Kisojen jälkeen Suomen Olympiakomitea ja Urheiluliitto halusivat jatkaa toimintaa. Mukaan tuli myöhemmin myös Suomen Hiihtoliitto.[3]
Alkuaan toiminta oli satunnaista, ja 1976 olympialaisiin hän ei lähtenyt, koska pyyntö olympiakomitealta tuli hänestä niin myöhään, ettei hän olisi kyennyt tutustua joukkueeseen. Hellberg halusi olla joukkueen mukana myös harjoitusleireillä. Pyyntöön suostuttiin. 1980-luvulla toiminnan virallistamista suunniteltaessa Hellberg kertoi pyytäneensä tutkimuksen kisapapin tarpeellisuudesta ja toimenkuvasta. Suurin osa piti kisapappia tarpeellisena, eikä mukanaoloa vastustanut kukaan. Kisapappia toivottiin keskustelijaksi, kuuntelijaksi, sielunhoitajaksi ja pitämään hartauksia. Yhteistyösopimus tehtiin 1985 ja Hellberg jatkoi kisapappina. Varsinainen virka hänellä oli Turun seurakuntayhtymän sairaalapappina.[3]
Hellberg sai Suomen Olympiakomitean jakaman sisupuukon numero 5 Atlantan olympialaisissa 1996.[6]
Hellbergin viimeiset kilpailut olivat yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2003. Hellbergin seuraaja Leena Huovinen aloitti toiminnan maaliskuussa 2004.[7]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Göran Hellberg avioitui vuonna 1961 sairaanhoitaja Margareta Krokforsin kanssa. He saivat viisi lasta. Göran Hellbergin veli on lääkintöneuvos Håkan Hellberg.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hellberg, Göran hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Vainikka, Jussi: Suomen ensimmäinen kisapappi Göran Hellberg on kuollut Yle Urheilu. 8.4.2021. Viitattu 8.4.2021.
OS-prästen Göran Hellberg död. Hufvudstadsbladet 8.4.2021.
Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 15.4.2021, s. B 11. - ↑ a b c Unkuri, Juhani: Kisapappi maailmalla. Kristillinen kasvatus, 2003, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leena Huovisesta uusi kisapappi 22.8.2003. MTV3. Viitattu 8.5.2011.
- ↑ a b Vem och vad 1996, s. 172. Helsingfors 1996. ISBN 951-50-0800-X
- ↑ Sisupuukkoja jaettiin myös Pekingissä – kuusi suomalaisurheilijaa esitti puukkoon oikeuttavaa sisua 8.9.2008. Suomen Olympiakomitea. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 8.5.2011.
- ↑ Riutta, Nina: Pappi kisoissa Vantaan Lauri. 10.8.2004. Viitattu 8.5.2011.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isometsä, Nina: Pappi kilpakenttien laidoilla: Göran Hellbergin toiminta ja tavoitteet Suomen olympiajoukkueen kisapappina. (Arkistoitu – Internet Archive) Uskontotieteen pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto 1997.
