Koordinaatit: 70°N, 79°E

Gydan niemimaa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Gydanin niemimaa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gydan niemimaa
Gydan niemimaan sijainti Venäjän pohjoisosien kartalla.
Gydan niemimaan sijainti Venäjän pohjoisosien kartalla.
Muut nimet Гыданский полуостров ((venäjäksi))
Sijainti Länsi-Siperia, Venäjän pohjoisosat
Merialue Jäämeri
Vesialue Karanmeri
Pinta-ala noin 160 000 km²
Korkein kohta Gydan harjanne 161 m[1]
Valtio
Valtio  Venäjä
Alue länsi- ja keskiosa: Tazin piiri (Jamalin Nenetsia);
itäosa: Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri (Krasnojarskin aluepiiri)
Asutuskeskukset kyliä mm. Antipajuta, Gyda, Nahodka, Nosok ja Tadebja-Jaha
Kielet venäjän kieli
nenetsi

Gydan niemimaa (ven. Гыданский полуостров, Gydanski polusotrov) on Venäjän pohjoisosissa Länsi-Siperiassa Karanmeren rannikolla sijaitseva niemimaa. Lounaassa sitä rajaa Tazinlahti, lännessä Obinlahti ja idästä Jenisein estuaari.[1][2][3] Aluehallinnollisesti Gydan niemimaan länsi- ja keskiosa kuuluvat Jamalin Nenetsian Tazin piiriin. Niemimaan itäosa on Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiriä.[3]

Yhdysvaltalainen yleistason ilmailukartta (mittakaava 1:1000000, vuodelta 1982), jonka yläosassa keskellä näkyy pääosa Gydan niemimaasta ja sitä rajaavat vesistöt.

Niemimaa on 400 km pitkä ja suunnilleen saman levyinen.[1][2] Gydan niemimaa muodostaa Länsi-Siperian alangon pohjoisimman osan. Nimimaa kattaa noin 160 000 neliökilometriä, joka vastaa suuruudeltaan lähes puolta koko Suomen pinta-alasta.

Ilmasto on ankara, yleispiirteiltään mannermaisen subarktinen.[1] Tammikuun keskilämpötila on -26 – -30 °C, heinäkuun +4 – +11,5 °C. Sademäärä on 200-300 mm vuodessa. Niemimaa kuuluu ikiroutavyöhykeeseen, ja siellä on monia termokarstijärviä, joista suurin on ollut Jambuto (Ямбуто).[1][3]

Kasvillisuus on matalaa tundraa, eteläosissa kuitenkin metsätundraa. Gydan niemimaalla virtaavia jokia ovat muun muassa Gydanlahteen laskevat Juribeijoki ja Gydajoki,[3] josta on niemimaan nimi on peräisin.

Hyvin harvaanasutulla niemimaalla väestön elinkeinoja ovat perinteisesti olleet poronkasvatus, metsästys ja kalastus.[1] Niemimaan kyliä ovat muun muassa Antipajuta,[4] Gyda,[5] Nahodka,[6] Nosok[7][8] ja Tadebja-Jaha (eli Tadebjajaha).[3]

Gydan luonnonpuisto muutetaan kansallispuistoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niemimaan pohjoisosassa on sijainnut vuodesta 1996 lähtien tiukasti suojeltu Gydan luonnonpuisto.[1][9] Joulukuussa 2019 kerrottiin luonnonpuiston muuttamisesta suojelustatukseltaan heikommaksi Gydan kansallispuistoksi.[10][11]

Petrokemian teollisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gydan niemimaan länsiosiin, Obinlahden rannalle on 2010- ja 2020-lukujen taitteessa suurta LNG-kaasun lastausterminaalia (Utrenni). Kuva kaasusataman rakennustöiden alkuvaiheesta vuonna 2018.

Niemimaan maaperän mesotsooiset sedimenttikerrokset sisältävät runsaasti maakaasu- ja öljyvarantoja.[1] Suurta osaa niistä ei ole ankarien luonnonolojen, infrastruktuurin vähäisyyden ja suurien etäisyyksien vuoksi hyödynnetty. Niemimaan eteläosassa Tazin piirin alueella on kuitenkin 2000-luvun alkuvuosina rakennettu tuotantoalue, josta siirtoputkiyhteys johtaa itään Krasnojarskin aluepiirin puolelle.

2010-luvun loppupuolella käynnistettiin Jamal-LNG-megahankkeen toinen vaihe, jossa petrokemian teollisuuden tuotantoalueet levittäytyivät Obinlahden itärannan Gydan niemimaan Tazin piiriin Jamalin niemimaalta (muun muassa tuotantokäytössä oleva LNG-satama Sabetta). Sinne, Utrenniksi kutsuttuun paikkaan (ven. Утренний), petrokemian suuryritys Novatek on rakentanut 2010- ja 2020-lukujen taitteessa mittavaa nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia ja kaasuteollisuuden tuotantokeskittymää.[12][13] Vuonna 2020 arvioitiin, että LNG-terminaali tulisi tuotantokäyttöön vuosien 2022-2024 aikana.[13][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Gydanski polusotrov (Гыданский полуостров) Sovremennaja illjustrirovannaja entsiklopedija. 2006. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  2. a b Gydanski polusotrov (Гыданский полуостров) Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969—1978. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  3. a b c d e V. H. Peihvasser (glavnyi redaktor): Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNG - Pribaltika 1:3000 000. Sivu 160. (Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика) Minsk: Tribum (Тривум), 2006. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. Istoria sela Antipautan kylä, antipauta.ru. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  5. Istoria poselenija Gydan kylä, admgyda.ru. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  6. Istoria poselenija Nahodkan kylä, dmnahodka.ru. 25.4.2013. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  7. Носок первым отметил День оленевода (Mobiili internet tuli saataville Nosokin kylään ensimmäistä kertaa) Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri, taimyr24.ru. 18.10.2021. Viitattu 20.6.2022. (venäjäksi)
  8. Носок первым отметил День оленевода (Nosok juhli ensimmäisenä poronhoitajien päivää) Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri, taimyr24.ru. 12.4.2022. Viitattu 20.6.2022. (venäjäksi)
  9. Gydanski zapovednik (Gydan luonnonpuisto) oopt.info. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  10. Преобразование государственного природного заповедника «Гыданский» в национальный парк «Гыданский» (Gydan luonnonpuiston muuttamisesta Gydan kansallispuistoksi) Gydan kansallispuisto, gdanskiynp.ru. 14.12.2019. Viitattu 21.6.2022. (venäjäksi)
  11. Natsionalnyi park Gydanski (Gydan kansallispuisto, национальный парк «Гыданский») Gydan kansallispuisto, gdanskiynp.ru. Viitattu 21.6.2022. (venäjäksi)
  12. Atle Staalesen: Here comes Russia’s next grand Arctic seaport thebarentsobserver.com. 12.6.2019. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)
  13. a b Atle Staalesen: Планируемый арктический терминал станет вдвое больше thebarentsobserver.com. 24.4.2020. Viitattu 19.6.2022. (venäjäksi)
  14. Atle Staalesen: Ships flock in icy Ob Bay as new grand seaport rises thebarentsobserver.com. 16.12.2019. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]