Sabetta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sabetta
(Сабетта)
Jamalin Nenetsian sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Jamalin Nenetsian sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Sabetta

Koordinaatit: 71.2628°N, 72.0648°E

Valtio Venäjä
Piirikunta Jamalin Nenetsia
Piiri Jamalin piiri
Postinumero 629706 [1][2]
Suuntanumero(t) +7 34996 [3]










Sabetta (ven. Сабе́тта) on maakaasun tuotannon synnyttämä taajama (ven. ва́хтовый посёлок, suom. "työvuorotaajama") ja suuri LNG-satama Venäjän Jamalin Nenetsiassa, Jamalin niemimaan itärannalla.[4][5] Seudulla tuotetiin 2020-luvulle tultaessa noin viisi prosenttia maailman LNG:stä. Sabetta sijaitsee noin 120 kilometriä Sjojahan kylästä pohjoiseen ja noin 570 kilometriä Jamalin Nenetsian pääkaupunki Salehardista pohjoiseen. Sabetta on noussut etenkin nesteytetyn kaasun laivakuljetusten johdosta 2020-luvulle tultaessa Koillisväylän länsiosan kaupallisesti merkittävimpien satamien joukkoon.

Kaasuntuotantotaajama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakaasun nesteytyslaitos Sabettassa.

Sabettan kaasuntuotantotaajama on rakennettu 2010-luvulla osana suurta Jamal-LNG -rakennushanketta. Sen tärkein omistaja ja rakennuttajia on ainakin muodollisesti yksityisomisteinen venäläinen kaasujätti Novatek. Novatekin enemmistöomistuksen (50,1 %) ohella yhteishankkeeseen ovat osallistuneet ranskalainen energiayhtiö Total (20 %) sekä kiinalaiset China National Petroleum Corporation (CNPC; 20 %) ja Silk Road Fund (Silkkitierahasto; 9,9 %) yhteishanke.[6] Kansainvälisestä rahoituksesta suuri osa (12 miljardia dollaria) on lainattu Kiinan valtiollisista pankeista (Exim Bank of China ja China Development Bank).[7]

Sabettassa on esitetty asuvan ja työskentevän vuosittain 20 000 tai 30 000 ihmistä.[8][9][10][4] Venäjän arktisille petrokemian tuotantolaitoksille on tyypillistä, että työntekijät ovat kirjoilla muualla, ja saapuvat - arktiselle alueelle usein lentäen - tuotantotaajamaan pitkiksi työrupeamiksi, jonka jälkeen on vapaajakso. Työvuorojakson pituus on tyypillisesti 1 tai 2 kuukautta, mutta varuillaolon kanssa vuoro voi kestää kolmekin kuukautta.[4]

Sabettan satamaa. Suuret nesteytetyn maakaasun (LNG) varastosäiliöt näkyvät sataman äärellä.

Sabettan rakennushankkeen keskeinen elementti on suuri maakaasun nesteytyslaitos Sabettassa, joka kykenee nesteyttämään vuosittain 16,5 miljoonaa tonnia nestekaasua.[5] Toisen lähteen mukaan vuosikapasiteetti olisi 17,4 miljoonaa tonnia (Mmtpa) nestekaasua ja miljoona tonni kaasukondensaattia.[11] Määrä vastasi vuonna 2019 yli viittä prosenttia (5 %) koko maailman LNG-markkinasta.[6] Vuonna 2018 valmiina oli kolme tuotantolinjaa ja neljäs, venäläiseen arktiseen kaskaditeknologiaan pohjautuva pienempi tuotantolinja valmistui vuonna 2021.[11][12] Nesteytyslaitokseen liittyi neljä 160 000 kuutiometrin suuruista jäähdytettyä LNG-varastosäiliötä. Koko Sabettan nesteytyslaitoksen sisältävän Jamal-LNG hankkeen hinnaksi on esitetty 27 miljardia dollaria.[11][5] Laitoksen miltei täyttä tuotantokapasiteettia vastaavat kolme päätuotantolinjaa valmistuivat marras-joulukuussa 2018.[11][6]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäänmurtaja Tor Sabettan satamassa maaliskuussa 2015.

Nesteytetyn kaasun vientiin erikoistunut Sabettan satama - jota on sittemmin kehitetty myös arktiseksen yleissataman suuntaan - rakennettiin vuosina 2012-2016.[13] Satamassa on yksi mantereesta melko kohtisuorasti ulos työntyvä pistolaituri.[14] Satama on normaalisti jäässä 7-9 kuukautta vuodessa, mutta vuonna 2016 ilmoitettiin, että satama pidetään jäänmurtajilla avoinna ympäri vuoden.[15]

LNG-kaasukuljetukset Sabettasta aloitettiin vuonna 2016. Seuraavan kolmen vuoden aikana sataman vuotuinen rahtimäärä nousi jo yli 25 miljoonaan rahtitonniin vuodessa. Vuodesta 2019 lähtien Sabettan satama on ollut Murmanskin sataman jälkeen rahtimäärällä mitattuna Venäjän arktisen alueen toiseksi suurin satama.[16][17][18][19][20] Sabettan kautta kulki vuonna 2021 yhteensä 27,9 miljoonaa tonnia rahtia.[18] Satama oli Venäjän tärkein nesteytetyn maakaasun rahtisatama.

Sabettan sataman rahtimäärän kehitys:

Vuosi 2016[21] 2017[21] 2018[22] 2019[16] 2020[17] 2021[18] 2022[19] 2023[20]
Yhteensä milj. tonnia 2,85 7,99 17,4 27,7 27,8 27,9 28,4 27,8
Sabettan lentoasema.

Noin viisi kilometriä Sabettan eteläpuolella sijaitseva Sabettan kansainvälinen lentoasema avattiin vuonna 2015.[23][24][25] Taajaman kaasuntuotannon laajenemisen myötä Sabetta nousi vuonna 2017 Venäjän artisen alueen vilkkaimpien lentoasemien joukkoon Arkangelin ja Murmanskin lentoasemien jälkeen.[9]

Venäjä on suunnitellut Sabettaan johtavan rautatieyhteyden rakentamista.[26] Ratayhteys toteutettaisiin uudella noin 170 kilometriä pitkällä pistoradalla Bovanenkovo-Uhta -radalta Obinlahden rannalle Sabettaan. Ratahankkeen aloittaminen on lykkääntynyt 2010-luvun puolivälin jälkeen useasti, erään uutisen mukaan radanrakennus voisi alkaa joskus vuosien 2022-2024 aikana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Индекс поселок Сабетта, Ямальский р-н, Ямало-Ненецкий АО kodifikant.ru. Viitattu 29.6.2022. (venäjäksi)
  2. ↑ Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg, Jamalski raion: Potštovnyje indeksy (kesäkuun 2022 lopulla sivustolle pääsy oli estetty osasta IP-osoiteavaruutta) ruspostindex.ru. Viitattu 29.6.2022. (venäjäksi)
  3. ↑ Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Telefonnyje kody - Jar-Sale (Jamalski) (kesäkuun 2022 lopulla sivustolle pääsy oli estetty osasta IP-osoiteavaruutta) ruspostindex.ru. Viitattu 29.6.2022. (venäjäksi)
  4. ↑ a b c Сабетта – закрытое поселение на краю Земли (Sabetta - suljettu asuintaajama maapallon ääressä) Jamal Media, yamal-media.ru. 20.4.2022. Viitattu 29.6.2022. (venäjäksi)
  5. ↑ a b c Joel K. Bourne Jr.& Charles Xelot: See Russia’s massive new gas plant on the Arctic coast nationalgeographic.com. 22.3.2019. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Yamal LNG: a titanic gas project in Arctic Siberia alten.com. 4.12.2018. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Vladimir Soldatkin & Olesya Astakhova: UPDATE 2 - Russia's Yamal LNG gets round sanctions with $12 bln Chinese loan deal reuters.com. 29.4.2019. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Atle Staalesen: A visit to Sabetta thebarentsobserver.com. 14.9.2016. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  9. ↑ a b Atle Staalesen: Sky-rocketing growth for remotest Russian Arctic airport thebarentsobserver.com. 22.8.2017. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  10. ↑ The Barents Observer: Thousands of Workers Stuck On Remote Arctic Construction Sites themoscowtimes.com. 28.3.2020. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d Yamal LNG Project, Sabetta hydrocarbons-technology.com. 2018 tai 2019. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Atle Staalesen: New Yamal LNG plant is Made in Russia. It comes more than year after schedule thebarentsobserver.com. 2.6.2021. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Port of Sabetta, Yamal Peninsula ship-technology.com. 30.7.2013. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Sabetta - Shema porta ESIMO - Venäjän valtion yhtenäinen valtameritietojärjestelmä. ESIMO, morinfocenter.ru. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Atle Staalesen: Ships head to Sabetta, also in wintertime thebarentsobserver.com. 1.11.2016. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  16. ↑ a b Throughput of Russian seaports in 2019 grew by 2.9% to 840.3 million tonnes of cargo (detalization) 14.1.2020. portnews.ru. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  17. ↑ a b Throughput of Russian seaports in 2020 declined by 2.3% (detalization) 18.1.2021. portnews.ru. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Throughput of Russian seaports in 2021 climbed by 1.7% (detalization) 18.1.2022. portnews.ru. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  19. ↑ a b Throughput of Russian seaports in 2022 climbed by 0.7% YoY 20.1.2023. portnews.ru. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
  20. ↑ a b Грузооборот морских портов России в 2023 году увеличился на 5% — до 883,8 млн тонн (детализация) 19.1.2024. portnews.ru. Viitattu 22.3.2024. (venäjäksi)
  21. ↑ a b Boom times for Russia's Arctic ports 19.1.2018. portnews.ru. Arkistoitu 2.7.2022. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Throughput of Russian seaports in 2018 grew by 3.8% Y-o-Y to 816.5 million tonnes (detalization) 16.1.2019. portnews.ru. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)
  23. ↑ Anna Liesowska: New airport in the Arctic for LNG plant welcomes first passengers siberiantimes.com. 5.2.2015. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  24. ↑ UTAir begins regular weekly flights to new airport in the Arctic siberiantimes.com. 26.3.2015. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  25. ↑ Sabetta Airport receives international status arctic.ru. 29.7.2015. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  26. ↑ Heidar Gudjonsson ja Egill Thor Nielsson: China’s Belt and Road Enters the Arctic thediplomat.com. 31.3.2017. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sabetta&oldid=22277387”