Guadalupenmerikarhu
| Guadalupenmerikarhu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Caniformia |
| Heimo: | Korvahylkeet Otariidae |
| Suku: | Arctocephalus |
| Laji: | townsendi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arctocephalus townsendi |
|
 Guadalupenmerikarhun levinneisyysalueet |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Guadalupenmerikarhu eli guadalupenhylje[2] eli guadeloupenhylje[3] (Arctocephalus townsendi) on korvahylkeiden (Otariidae) heimoon kuuluva nisäkäslaji.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guadalupenmerikarhun pituus on täysikasvuisena 180–200 senttimetriä ja paino noin 135 kilogrammaa. Urokset ovat naaraita suurikokoisempia. Sen häntä on surkastunut.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guadalupenmerikarhujen määrän ollessa pienimmillään, niitä eli vain Guadalupen saarella Meksikon osavaltion Baja Californian rannikolla. Guadalupenmerikarhua tavattiin aiemmin myös Yhdysvaltain Channelsaarilla, Cedrossaarilla sekä Islote Negron tulivuorisaarella.[4] Vuoden 2010 tienoilla guadeloupenhylkeiden kokonaismäärä kasvoi yli 20 000 yksilöön. Nykyään niitä tavataan pitkin Pohjois-Amerikan länsirannikkoa, etenkin Kalifornian niemimaan ympäristössä.[1][5]
Lisääntyminen ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guadalupenmerikarhu saa kerralla yhden poikasen. Lajin elinikä on 17–20 vuotta.[4]
Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Englantilaiset, amerikkalaiset ja Aleuttien alkuperäisasukkaat metsästivät guadalupenmerikarhuja valtavia määriä joka vuosi 1700-luvun aikana. He myivät saalistamansa merikarhut ja pitivät niiden olemassaolon salassa. Vuonna 1892 lajista huomattiin olevan jäljellä enää kahdeksan eläintä ja sitä pidettiin tuhoon tuomittuna. Carl Hobbs havaitsi vuonna 1956 Guadalupelta 14 lajin yksilöä ja kykeni laatimaan tarkan lajinkuvauksen. Vuoden 1977 laskennassa löydettiin lähes 1 100 guadalupenmerikarhua, ja myöhemmissäkin laskennoissa havaittiin kannan elpymistä. Vuonna 1991 niitä arvioitiin olevan 1 300–1 500. Laitonta metsästystä arveltiin silloin esiintyvän edelleen huolimatta lajin rauhoittamisesta Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Sen kauppaa myös rajoitetaan CITES-sopimuksen liitteen I avulla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aurioles-Gamboa, D.: Arctocephalus townsendi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
- ↑ KOMISSION ASETUS (EU) 2019/2117 eur-lex.europa.eu. Viitattu 23.1.2020.
- ↑ guadeloupenhylje – Arctocephalus townsendi laji.fi. Viitattu 22.1.2020.
- ↑ a b c d Elo, Ulla (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
- ↑ Arctocephalus townsendi Merriam, 1897 gbif.org. Viitattu 22.1.2020.