Groucho Marx
| Groucho Marx | |
|---|---|
 Groucho Marx noin vuonna 1940 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Julius Henry Marx |
| Syntynyt | 2. lokakuuta 1890 |
| Kuollut | 19. elokuuta 1977 (86 vuotta) |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
Ruth Johnson (1920–1942) Kay Marvis (1945–1951) Eden Hartford (1954–1969) |
| Lapset |
Arthur Marx Miriam Marx Melinda Marx |
| Näyttelijä | |
| Palkinnot | |
|
Oscar-kunniapalkinto |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Julius Henry ”Groucho” Marx (2. lokakuuta 1890 New York – 19. elokuuta 1977) oli yhdysvaltalainen koomikko, joka tuli tunnetuksi koomikkoryhmä Marxin veljesten vaudeville-esityksistä ja elokuvista. Hän menestyi lisäksi muun muassa visailushow’n isäntänä.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Groucho Marx syntyi 2. lokakuuta 1890 New Yorkissa kolmantena Sam ja Minnie Marxin viidestä eloon jääneestä pojasta. Hän aloitti näyttämöuransa lauluryhmä The Leroy Trion jäsenenä 15-vuotiaana, veljeksistä ensimmäisenä. Kun hänen veljensäkin tulivat alalle, veljesryhmä saavutti menestystä aluksi musiikkikomedialla I’ll Say She Is. Tämän esityksen yhteydessä Groucho alkoi käyttää tunnusmerkikseen noussutta tapaa maalata itselleen viikset.[1] Lempinimensä "Groucho" (sanasta grouch, 'marisija') hän sai kollegaltaan Art Fisheriltä, joka nimesi veljessarjan muutkin jäsenet.[2]
Siirryttyään komediaan Marxin veljekset nousivat hyvin suosituiksi 1920-luvulla.[2] Heidän komedioitaan sovitettiin myös elokuviksi, ja Groucho Marx esiintyi myös muutamassa elokuvassa ilman veljiään.[1] Veljiensä kanssa hän teki yhteensä 13 elokuvaa.[3] Grouchon visuaalisia tunnusmerkkejä olivat maalattujen viiksien lisäksi pitkä takki, paksut lasit ja sikari.[2]
Vuonna 1947 Marx alkoi juontaa radion visailuohjelmaa You Bet Your Life. Ohjelmasta tuli menestys ja se siirtyi myöhemmin televisioon, missä se jatkui vuoteen 1961 saakka.[1][4] Sen jälkeen Marx esiintyi lyhytaikaisessa ohjelmassa Tell It to Groucho.[2]
Kun Marxin veljesten elokuvat olivat nousseet uudelleen suosioon 1960-luvun lopulla, Groucho Marx esiintyi pitkän tauon jälkeen näyttämöllä Carnegie Hallissa vuonna 1972. Hänestä tehtiin samana vuonna Cannesin elokuvajuhlien Commandeur des Arts et Letters, ja vuonna 1974 hän sai Oscar-kunniapalkinnon Marxin veljesten saavutuksista.[1]
Groucho Marxin nimiin on laitettu useita sukkeluuksia ja aforismeja.[3] Vaikka Marx ei koskaan valmistunut kansakoulusta, hän kirjoitti useita kirjoja, mukaan lukien kaksi omaelämäkertaa.[5]
Marx oli vuosina 1920–1942 naimisissa Ruth Johnsonin kanssa. He saivat kaksi lasta. Hänen toinen vaimonsa oli Kay Gorcey (1945–1950). Heillä oli yksi lapsi. Marxin kolmas vaimo oli Eden Hartford (1954–1969).[1]
Koska Marx esitti joskus kriittisiä kommentteja politiikasta, ja koska hänellä oli kommunistiystäviä, hän joutui 1950-luvulla FBI:n tutkinnan kohteeksi.[1]
Groucho Marx kuoli 19. elokuuta 1977. Hänet haudattiin Eden Memorial Parkiin San Fernandoon Kaliforniaan.[1]
Suomeksi käännetyt teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Groucho ja minä: omaelämäkerta. (alkuteos Groucho and Me, 1959). Suomentanut Salojärvi, Heikki. Love kirjat, 2009. ISBN 9789510348949.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Groucho Marx The Marx Brothers.org. Viitattu 9.1.2019.
- ↑ a b c d Groucho Marx Biography Biography.com. Viitattu 9.1.2019.
- ↑ a b Groucho Marx Biography groucho-marx.com. Viitattu 9.1.2019.
- ↑ Groucho Marx in You Bet Your Life Cooper Toons
- ↑ Groucho Marx: The Writer... John Keegan. Viitattu 9.1.2019
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Groucho Marx Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Groucho Marx Elonetissä