Grete Faremo
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Grete Faremo | |
|---|---|
 Grete Faremo vuonna 2010. |
|
| YK:n projektipalveluiden toimiston Unopsin johtaja | |
|
2014–2022
|
|
| Norjan oikeusministeri | |
|
Stoltenbergin II hallitus
11. marraskuuta 2011 – 16. lokakuuta 2013 |
|
| Edeltäjä | Knut Storberget |
| Seuraaja | Anders Anundsen |
|
Brundtlandin III hallitus
4. syyskuuta 1992 – 25. lokakuuta 1996 |
|
| Edeltäjä | Kari Gjesteby |
| Seuraaja | Anne Holt |
| Norjan puolustusministeri | |
|
Stoltenbergin II hallitus
20. lokakuuta 2009 – 11. marraskuuta 2011 |
|
| Edeltäjä | Anne-grete Strøm-Erichsen |
| Seuraaja | Espen Barth Eide |
| Norjan öljy- ja energiaministeri | |
|
Jaglandin hallitus
25. lokakuuta 1996 – 18. joulukuuta 1996 |
|
| Edeltäjä | Jens Stoltenberg |
| Seuraaja | Ranveig Frøiland |
| Norjan kehitysapuministeri | |
|
Brundtlandin III hallitus
3. marraskuuta 1990 – 4. syyskuuta 1992 |
|
| Edeltäjä | Tom Vraalsen |
| Seuraaja | Kari Nordheim-Larsen |
| Suurkäräjäedustaja | |
|
Oslon vaalipiiri
1993–1997 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. kesäkuuta 1955 Arendal, Norja |
| Ammatti | juristi, poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | työväenpuolue |
| Koulutus | Oslon yliopisto (oikeustiede) |
Grete Faremo (s. 16. kesäkuuta 1955 Arendal) on norjalainen juristi ja entinen työväenpuolueen poliitikko. Hän on toiminut Norjan kehitysapuministerinä (1990–1992), oikeusministerinä (1992–1996 sekä 2011–2013), öljy- ja energiaministerinä (1996) sekä puolustusministerinä (2009–2011). Lisäksi hän on istunut suurkäräjillä vuosina 1993–1997.
Vuodesta 2014 Faremo toimi YK:n projektipalveluiden toimiston Unopsin johtajana, [1] mutta irtisanoutui toukokuussa 2022 YK:n pääsihteerin António Guterresin pyynnöstä The New York Timesin julkaistua artikkelin Unopsiin liittyvistä epäselvyyksistä ja väärinkäytösepäilyistä[2].
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös Faremon isä Osmund Faremo (1921–1999) oli työväenpuolueen poliitikko ja suurkäräjäedustaja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tvedt, Knut Are; Leraand, Dag & Lauritsen, Vibeke: Grete Faremo Store norske leksikon. 27.10.2021. Viitattu 5.3.2022. (uusnorjaksi)
- ↑ Mattinen, Johanna: Näin Suomi joutui YK-skandaalin keskelle Yle Uutiset. 5.6.2022. Viitattu 8.6.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Grete Faremo Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
