Graniittipoika
Graniittipoika on Wäinö Aaltosen veistos vuodelta 1917–1920.[1] Arkaaisen pelkistetty veistos on Aaltosen varhaisista teoksista tunnetuimpia.[2]
Veistos kuvaa noin kolmevuotiasta ujoa poikaa. Aaltonen teki pojasta useita versioita. Hän oli osallistunut veistoksen luonnoksella 1915 kilpailuun, jolla haettiin suihkulähdeveistosta Turun kaupunginkirjaston edustalle. Kilpailun voitti Gunnar Finne.[3]
Ateneumin kokoelmissa oleva punaisesta graniitista veistetty versio on vajaa 130 senttiä korkea.[1] Ateneumissa on myös veistoksen noin 35 senttiä korkea luonnos vuodelta 1916.[4] Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa on ollut 1998 alkaen musta Graniittipoika II, joka tunnetaan myös nimellä Alaston poika.[3] Muihin versioihin kuuluu 52 senttiä korkea pronssiveistos, joka on Niilo Helanderin säätiön kokoelmissa.[5]
Antti Peippo teki Graniittipojasta vuonna 1979 kymmenen minuutin pituisen dokumenttifilmin, joka kommentoi veistoksen kuvaaman pojan ikäluokan vaiheita.[6] Veistos on myös postimerkissä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aaltonen, Wäinö: Graniittipoika I, 1917-1920. Valtion taidemuseo - Taidekokoelmat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 15.4.2012.
- ↑ ”Aaltonen, Wäinö”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
- ↑ a b c Vismanen, Pirjo: Graniittipoika pääsi kirjeen kulmaan. Turun Sanomat. 31.3.2004. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 15.4.2012.
- ↑ Aaltonen, Wäinö: Graniittipojan luonnos, 1916. Valtion taidemuseo - Taidekokoelmat. Arkistoitu 9.6.2012. Viitattu 15.4.2012.
- ↑ Niilo Helanderin säätiö: Taidekokoelma Viitattu 15.4.2012.
- ↑ Suomen elokuvakontakti: Graniittipoika Viitattu 15.4.2012.
Wäinö Aaltosen veistoksia | ||
|---|---|---|
| 1919–1926 |  | |
| 1927–1945 | ||
| 1946–1966 | ||
| Muut | ||