Graciela Rivera
Graciela Rivera (17. huhtikuuta 1921 Ponce[1] – 17. heinäkuuta 2011[2]) oli puertoricolainen oopperalaulaja, äänialaltaan koloratuurisopraano.[1]
Rivera kasvoi kahdeksanlapsisessa perheessä. Hänen isänsä oli pastori Gonzálo Salvador Rivera ja äitinsä Enriqueta Padilla. Rivera aloitti laulamisen pienenä lapsena ja meni Juilliard Schooliin, jossa sai toisena vuonna opintojen kustannukset kattaneen stipendin. Vuonna 1941 Rivera meni naimisiin yhdysvaltalaissotilas Joseph Zumchakin kanssa; Zumchakista tuli yksi Riveran uran suurista tukijoista. Vuonna 1950 Rivera esiintyi Rooman Teatro dell'Operassa Sevillan parturin esityksessä, joka innoitti paavi Pius XII:n kutsumaan Riveran Vatikaaniin.[1]
4. helmikuuta 1952 Rivera esiintyi ensimmäisenä puertoricolaisena Metropolitan-oopperassa, jossa hänet nähtiin Lucia di Lammermoor -oopperan nimiroolissa. Tätä debyyttiä seurasivat esiintymiset muiden muassa Carnegie Hallissa, Radio City Music Hallissa ja Madison Square Gardenissa. Vuonna 1952 arkkipiispa Luis María Martínez kutsui Riveran esiintymään Meksikoon Guadalupen neitsyen basilikan kuoron kanssa ensimmäisenä naisena sitten sen perustamisen 1553. Rivera esiintyi myös radiossa ja televisiossa. Hän oli mukana perustamassa oopperayhtiötä Puerto Ricolla, toimi professorina Hostos Community Collegessa 15 vuoden ajan ja piti itsensä mukaan nimettyä workshopia. Riveran aviomies laati tästä elämäkertateoksen (1990).[1]
Rivera kuoli 90-vuotiaana. Hänen miehensä ja sisaruksensa olivat jo kuolleet ennen häntä, mutta muistamaan jäi muiden muassa tytär Ginny Soto.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
