Gnathia-tyyli
Gnathia-tyyli (Gnathia-keramiikka) on antiikin aikainen eteläitalialaiseen keramiikkaan luetun apulialaisen keramiikan tyyli. Se on saanut nimensä Gnathian kaupungista Apuliassa eteläisessä Italiassa.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gnathia-tyylin keramiikkaa valmistettiin myöhäisellä klassisella ja varhaisella hellenistisellä kaudella alkaen noin 370–350 ja päättyen noin 270–250 eaa.[1][2] Sen huippukautta oli noin aika 330–320 eaa.[2] Keramiikan valmistamisen keskus oli alun perin mahdollisesti Taraksessa. Myöhemmin tyylin keramiikkaa valmistettiin myös muualla Suur-Kreikassa ja Apuliassa Gnathia mukaan lukien sekä Etruriassa, Latiumissa ja Campaniassa. Sitä vietiin muun muassa Aleksandriaan ja Hispaniaan. Gnathian kaupungin nimen tyyli on saanut siitä, että sitä edustanutta keramiikka on löydetty paljon kaupungin hautausmailta.[1][2]
Maalareita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gnathia-tyylin vaasimaalareita olivat muun muassa:
Keramiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gnathia-tyylissä vaasien pohjavärinä on lasitettu musta. Sen päälle on maalattu koristeaiheita valkoisella, keltaisella ja punaisella. Koristeaiheet liittyvät yleensä Dionysokseen, ja niihin lukeutuvat muun muassa viini-, hedelmä- ja lehtiköynnökset sekä teatterinaamiot ja soittimet. Osa vaasin jalasta on usein jätetty alkuperäisen terrakotan väriseksi.[1][2]
-
Pelike, n. 360–300 eaa. -
Kellokrateeri, n. 330 eaa. -
Voluuttikrateeri, n. 330–320 eaa. -
Epikhysis, n. 325–300 eaa. -
Kantharos, n. 320–300 eaa. -
Pelike, n. 320–310 eaa. -
Situla, n. 300 eaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gnathia-tyyli Wikimedia Commonsissa
