Gilakin kieli
| Gilaki | |
|---|---|
Gilakin murteiden levinneisyys |
|
| Oma nimi | گیلکی |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | Indoiranilaiset kielet Iranilaiset kielet |
Gilakin kieli[1] (omakielinen nimi: گیلکی) on Iranissa Kaspianmeren etelärannalla sijaitsevassa Gīlānin provinssissa asuvien gilakien puhuma iranilainen kieli.[2] Gilakin murteet jaetaan itäisiin ja läntisiin.[3]
Vuonna 2017 sen puhujia arvioitiin olevan 2,8 miljoonaa henkeä.[4] Suurin osa gilakeista osaa myös persiaa.[5] Kielen katsotaan olevan elinvoimainen, mutta se on vaikeuksissa erityisesti isoissa kaupungeissa.[3][6]
Gilaki toimii etupäässä yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Gilakiksi on julkaistu kaunokirjallisuutta sekä ajoittain myös sanoma- ja aikakauslehteä, mutta varsinaista kirjakieltä sille ei ole kehittynyt, mihin on vaikuttanut myös se, etteivät kielen puhujat ole juurikaan keskittyneet millekään tietylle alueelle.[5][6] Kieltä kirjoitetaan joko latinalaisin tai arabialaista kirjaimistoa.[7]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanapaino on yleensä sanan lopussa.[6]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Postalveolaari | Velaari | Uvulaari | Glottali | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | |
| Tremulantti | r | |||||
| Lateraali | l | |||||
| Puolivikaali | j |
Lähde:[8]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | |||
| Avoin | a | ɒ |
Vokaalit [i] ja [u] voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin.
Lähde:[9]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielessä on runsaasti arabialaisia ja persialaisia lainasanoja.[5] Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Teheranin läheisyys suhteessa gilakin puhuma-alueeseen sekä Kaspianmeren kasvava merkitys.[6]
Adjektiiveja ja substanttiiveja linkitettäessä käytetään muun muassa persiassa esiintyvää ezafe-rakennetta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rastorgueva, V. S.; Kerimova, A. A.; Mamedzade, A. K.; Pireiko, L. A. & Edelman, D. I.: The Gilaki Language. Studia Iranica Upsaliensia, 2012. ISBN 9789155484194 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 95. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Gilaki Language (GLK) – L1 & L2 Speakers, Status, Map, Endangered Level & Official Use 2026. Ethnologue. Arkistoitu 19.8.2025. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Gilaki 2026. Glottolog. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Gilaki 2026. The University of Arizona. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Jazyki mira: Iranskije jazyki. II. Severo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 113. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-099-X
- 1 2 3 4 Gīlān x. Languages 2013. Encyclopaedia Iranica. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Gilaki 2026. ScriptSource. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Rastorgueva et al. (2012): s. 14
- ↑ Rastorgueva et al. (2012): s. 7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gilaki Encyclopaedia Iranicassa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)