Giardia lamblia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Giardia lamblia
Elektronimikroskooppikuva lajin solusta
Elektronimikroskooppikuva lajin solusta
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Ekskavaatit Excavata
Pääjakso: Metamonada
Lahko: Diplomonadida
Heimo: Hexamitidae
Suku: Giardia
Laji: lamblia
Kaksiosainen nimi

Giardia lamblia
Kofoid & Christiansen, 1915

Synonyymit
  • Giardia intestinalis
  • Lamblia intestinalis
  • Giardia duodenalis[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Giardia lamblia Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Giardia lamblia Commonsissa

Giardia lamblia on ihmisen yleisin suolistossa elävä loiseläinlaji. Se aiheuttaa giardiaasia, jonka oireisiin kuuluu ripulia[2], vatsakramppeja ja painon laskua[3]. Oireellisia giardiaasi-tapauksia todetaan noin 280 miljoona vuosittain. Oireet kestävät yleensä 2-4 viikkoa ja päättyvät itsestään ilman hoitoa. Erityisen vaarallinen giardiaasi on lapsille, joilla oireet voivat johtaa aliravitsemukseen, kasvuhäiriöihin ja heikkoihin kognitiivisiin toimintoihin.[4] Ensimmäisenä giardian havaitsi Antoni van Leeuwenhoek, joka löysi sen valmistamallaan mikroskoopilla. Tauti on nimetty ranskalaisen biologin Alfred Giardin (1846–1908) mukaan.

Juomavesi on yleisin giardiaasin leviämistapa[2]. Nokian vesikriisissä 2007 vesijohtovedestä löydettiin giardiaa muiden patogeenisten mikrobien kanssa, ja sairastuneita oli noin 8 000[2]. Laji aiheutti myös vakavan juomaveden saastumistapauksen vuonna 1998 Sydneyssä.

Joissakin maissa giardiaa voi esiintyä lähes koko väestössä. Se saattaa olla täysin oireeton. Tunnetusti sitä oli 1970-luvulla Pietarin vesijohtoverkostossa.[5] Nykyään giardiaa Pietarin vesijohtovedessä ei enää ole.[6] Antibioottihoito on suhteellisen tehokas, ja soveltuva lääke on metronidatsoli.[7]

Isännät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Giardia lamblia voi tarttua ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin. Märehtijöillä yleisempi muoto on Giardia bovis -laji.[2]

Elinkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Giardia esiintyy sekä kystoina että trofosoitteina. Molempia muotoja löytyy infektoituneen isännän ulosteesta, mutta vain kystat voivat levittää tartuntaa. Kystat selviävät infektiokykyisinä ympäristössä jopa muutaman kuukauden ajan. Kysta voi kulkeutua uuden isännän suolistoon kontaminoituneen ruuan tai juoman kautta. Ohutsuolessa kystasta muodostuu kaksi trofosoittia, jotka tarrautuvat suolen pinnan soluhin. Tarrautuminen aiheuttaa sarjan reaktioita, mitkä aiheuttavat giardiaasille tyypillisiä oireita. Kulkeutuessaan kohti peräsuolta trofosoitit muuntautuvat takasin infektiokykysisiksi kystitksi ja palaavat ympäristöön ulosteen mukana.[3]

Giardia lamblian kierto elimistössä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tapio Välikylä ja Sara Syyrakki: Hygieniaopas, s. 70. Sastamala: Elintarvike ja Terveys -lehti, elintarvikejaterveys.fi, 2016. ISBN 978-952-9637-56-0.
  2. a b c d Saija Hallanvuo ja Tuula Johansson: ”4.1.4 Giardia duodenalis”, Elintarvikkeiden mikrobiset vaarat, s. 149–153. Eviran julkaisuja 1/2010. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Toukokuu 2010. ISSN 1796-4369, ISBN 978-952-225-053-7 (painettu) ISSN 1797-299X, ISBN 978-952-225-054-4 (pdf). Teoksen verkkoversio (viitattu 4.7.2012).
  3. a b Kevin J. Esch, Christine A. Petersen: Transmission and Epidemiology of Zoonotic Protozoal Diseases of Companion Animals. Clinical Microbiology Reviews, 2013-1. PubMed:23297259. doi:10.1128/CMR.00067-12. Artikkelin verkkoversio. EN
  4. Ranae M. Ranade, Zhongsheng Zhang, J. Robert Gillespie, Sayaka Shibata, Christophe L. M. J. Verlinde, Wim G. J. Hol: Inhibitors of Methionyl-tRNA Synthetase Have Potent Activity against Giardia intestinalis Trophozoites. Antimicrobial Agents and Chemotherapy, 31.8.2015. PubMed:26324270. doi:10.1128/aac.01573-15. Artikkelin verkkoversio. EN
  5. Infektioneuvonta Palveleva erikoislääkäripuhelin. Viitattu 20.7.2014.
  6. Alkueläinten aiheuttamat suolistoinfektiot Duodecim Terveyskirjasto. 30.10.2019. Viitattu 2.3.2021.
  7. Pharmaca Fennica I, s. 49. Lääketietokeskus Oy, 2013. ISSN 0355-7472.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.