Ghazi I
| Ghazi I | |
|---|---|
|
| |
| Irakin kuningas | |
| Valtakausi | 8. syyskuuta 1933 – 4. huhtikuuta 1939 |
| Edeltäjä | Faisal I |
| Seuraaja | Faisal II |
| Syntynyt |
2. toukokuuta 1912 Mekka, Osmanien valtakunta |
| Kuollut |
4. huhtikuuta 1939 (26 vuotta) Bagdad, Irak |
| Hautapaikka | Kuninkaallinen mausoleumi, Bagdad |
| Puoliso | Aliya bint Ali |
| Lapset | Faisal II |
| Koko nimi | Ghazi bin Faisal |
| Suku | Banū Hāshim |
| Isä | Faisal I |
| Äiti | Huzaima bint Nasser |
| Uskonto | sunnalaisuus |
Ghazi Ibn Faisal (2. toukokuuta 1912 – 4. huhtikuuta 1939) oli Irakin kuningas 1933–1939.
Varhaiset vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ghazi syntyi Mekassa, nykyisessä Saudi-Arabiassa. Hänen isänsä oli Faisal, Irakin ensimmäinen kuningas. Vanhimpana poikana hän sai pitää huolta isoisästään, Mekan emiiri Husain ibn Alista. Ghazi ja muut hašimidit pakenivat Hijazista Jordaniaan Ibn Sa’udin hyökkäyksen jälkeen. Ghazi asetettiin samana vuonna Bagdadissa kruununprinssiksi. Koulutuksensa kruununprinssi sai brittiläisessä Harrow School -sisäoppilaitoksessa. Hänet kruunattiin kuninkaaksi isänsä kuoleman jälkeen 1933 Bagdadissa.
Kuninkaana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtaan noustessaan Ghazi oli poliittisesti kokematon. Hänellä oli sekä nopeiden autojen ystävän että playboyn maine.[1] Kuninkaan kokemattomuus luovia Irakin sisäpolitiikassa aiheutti levottomuutta. Ilmapiiri oloi täynnään skandaaleja ja lyhytikäisiä hallituksia. Pääministeri vaihtui vuonna 1934 ja maassa tapahtui sotilasvallankaappaus vuonna 1936. Lisämausteensa toi perinteisten heimopäälliköiden kilpailu vallasta.[2]
Ghazi oli vannoutunut arabinationalisti ja vastusti brittijoukkojen läsnäoloa maassaan. Hän tuki kenraali Bakr Sidqia, joka lokakuussa 1936 syrjäytti Yasin al-Hašimin siviilihallituksen ja asetti valtaan Hikmat Sulaimanin. Hän otti myös vaatimuksekseen Kuwaitin liittämisen Irakiin. Lisäksi hänen väitettiin tunteneen sympatioita Natsi-Saksaa kohtaan.[2]
Sisäpoliittisesta epävakaudesta huolimatta Irak kehittyi Ghazin valtakaudella. Al-Kut-niminen öljyputki valmistui vuonna 1934 ja maahan alkoi tulla öljytuloja. Rautatielinja Persianlahdelle valmistui vuonna 1935 ja samana vuonna rautatiet kansallistettiin. Myös koulutussektorille annettiin enemmän rahaa. Ulkopolitiikassa saatiin onnistuminen kun aluekiista Syyrian kanssa ratkaistiin Irakin eduksi.[3]
Ghazi kuoli vuonna 1939 selvittämättömässä auto-onnettomuudessa. Kuningas lähti ajamaan autoa itse vietettyään ensin juhlaillan.[1] Nykyaikana spekuloidaan yhä, oliko kuninkaan kuolemassa kysymys onnettomuudesta, vai oliko kyseessä murha.[4][5]
Ghazia seurasi hänen poikansa Faisal, joka oli vielä alaikäinen. Ennen Faisalin täysi-ikäisyyttä valtionhoitajana toimi Ghazin veli Abdulilah.[6]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irakilaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksoisvirtain ritarikunta (1933, suurmestari)
Hašemiittien ritarikunta (1933, suurmestari)
Faisal I:n ritarikunta (1933, suurmestari)
Lähde:[7]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1934)
Pahlavin ritarikunta ketjulla (Iran, 1937)
Muhammad Alin ritarikunta ketjulla (Egypti)
Renessanssin ylimmän ritarikunnan erikoissuurristi (Jordania)
Itsenäisyyden ritarikunnan suurristi (Jordania)
Lähde:[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Why Britain Created Monarchies in the Middle East The New Republic. Viitattu 12.1.2026.
- 1 2 Iraq - Mandate, British, Revolt Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 13.9.2025. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Iraq - Mandate, British, Revolt Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 13.9.2025. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ King Of Iraq Killed In Smash. The Courier-Mail, 5.4.1939, s. 1. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Khulusi, Safa: Ma'ruf Al-Rusafi (1875–1945), s. LXVII No.1. Hartford Seminary Foundation, 1977. (englanniksi)
- ↑ Iraq's Boy King - A Life Cut Short 2.9.2020. Royal Central. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Iraq 2 2026. royalark.net. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
| Edeltäjä: Faisal I |
Irakin kuningas 1933–1939 |
Seuraaja: Faisal II |