Gadolinium(III)oksidi
| Gadolinium(III)oksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Gd2O3 |
| Moolimassa | 362,5 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 2 339 °C[1] |
| Kiehumispiste | 3 900 °C[1] |
| Tiheys | 7,41 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Gadolinium(III)oksidi (Gd2O3) eli gadolinia on gadolinium- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää ydinvoimatekniikassa ja muiden gadoliniumyhdisteiden valmistuksessa ja loisteaineena.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa gadolinium(III)oksidi on valkoista kiteistä ja hygroskooppista ainetta. Yhdiste ei ole vesiliukoista mutta liukenee happoliuoksiin.[2][3]
Tyypillisimmin gadolinium(III)oksidia valmistetaan kuumentamalla voimakkaasti eräitä gadoliniumin yhdisteitä kuten gadoliniumhydroksidia, -karbonaattia tai -oksalaattia.[2]
- 2 Gd(CO2)3 → Gd2O3 + 6 CO2
Gadolinium(III)oksidia käytetään ydinreaktoreissa neutroneja absorboivana aineena. Siitä myös valmistetaan muita gadoliniumyhdisteitä kuten loisteaineita, gadolinium(III)kloridia sekä lasereissa ja muisteissa käytettävää gadoliniumgalliumgranaattia. Gadoliniumoksidin nanopartikkeleita tutkitaan käytettäväksi varjoaineena magneettikuvauksessa.[2][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–64. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.11.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 344–346. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. (englanniksi)
- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 526. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ Steve Daigle, Eric Vogelsberg, Biron Lim & Ian Butcher: Electronic Chemicals, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ T.S.S. Dikshith: Hazardous Chemicals, s. 209. CRC Press, 2013. ISBN 9781439878200. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.5.2020). (englanniksi)
- ↑ Nicholas Long, Wing-Tak Wong: The Chemistry of Molecular Imaging, s. 203–204. John Wiley & Sons, 2015. ISBN 978-1-118-09327-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.11.2020). (englanniksi)