Gabrielle d’Estrées

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gabrielle d’Estrées, tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva.

Gabrielle d’Estrées, Beaufortin herttuatar (1571 tai 157310. huhtikuuta 1599 Pariisi)[1][2] oli Ranskan kuninkaan Henrik IV:n rakastajatar, jolla oli suuri vaikutus Ranskan 1590-luvun uskonsotien tapahtumiin.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gabrielle d’Estrées syntyi eri tietojen joko vuonna 1571 tai 1573 Coeuvresin linnassa nykyisessä Couevres-et-Valseryssä Pikardiassa.[3][2] Erään tiedon mukaan hänen syntymäpäivänsä olisi ollut 23. joulukuuta 1573. Hänen vanhempansa olivat Coeuvresin markiisi Antoine d’Estrées ja hovineito Françoise Babou de la Bourdaisière.[3]

Oleskellessaan vuosina 1587–1589 Pariisissa d’Estrées tapasi kuningas Henrik III:n hovissa Roger de Saint-Laryn, myöhemmän Bellegarden herttuan, jonka rakastajatar hänestä aluksi tuli. Marraskuussa 1589 d’Estrées esiteltiin ensi kerran uudelle kuninkaalle Henrik Navarralaiselle eli Henrik IV:lle, joka rakastui häneen 20 vuoden ikäerosta huolimatta. Heidän suhteensa alkoi mahdollisesti vuonna 1591 Henrik IV:n ollessa piirittämässä Chartresia tai viimeistään seuraavana vuonna. D’Estrées oli kesäkuusta 1592 alkaen isänsä järjestämässä kulissiavioliitossa Nicolas d’Amerval -nimisen leskeksi jääneen aatelismiehen kanssa, mutta kuningas tunnusti hänet silti julkisesti rakastajattarekseen saman vuoden joulukuussa. Avioliitto purettiin vuonna 1594.[1][3]

Kuningas Henrik IV:llä tiedetään olleen ainakin 56 rakastajatarta, mutta suhde Gabrielle d’Estrées’n kanssa poikkesi muista.[3] Heidän välinsä olivat luottamukselliset. Protestanttinen Henrik kääntyi vuonna 1593 katolilaisuuteen väitetysti d’Estrées’n suostuttelemana ja mahdollisesti siinä toivossa, että paavi suostuisi tällöin purkamaan hänen avioliittonsa kuningatar Margaretan kanssa, jolloin hän voisi naida rakastajattarensa.[1][3] Henrik IV myös pyysi d’Estrées’tä vakuuttamaan protestanttisille hugenottijohtajille, että kääntymyksestään huolimatta kuningas ei hylkäisi heitä. Vuonna 1596 d’Estrées nimitettiin kuninkaallisen neuvoston jäseneksi. Hän myös lainasi rahaa Henrik IV:n sodankäyntiin. D’Estrées’n on arveltu vaikuttaneen Henrik IV:n vuonna 1598 antamaan Nantesin ediktiin, joka takasi protestanttien uskonvapauden ja lopetti Ranskan uskonsodat.[3]

D’Estrées synnytti Henrikille kolme lasta, jotka tämä tunnusti. Nämä olivat Vendômen herttua César, d’Elbeufin herttuatar Catherine-Henriette ja Vendômen ritari Alexandre. D’Estrées itse sai arvonimet Monceaux’n markiisitar (1595), Beaufortin herttuatar (1597) ja d’Étampesin herttuatar (1598). Henrik ilmeisesti suunnitteli virallista avioliittoa hänen kanssaan välittämättä paavin ja neuvonantajansa Maximilien de Sullyn vastahangasta.[1] Marraskuusta 1598 alkaen d’Estrées asui kuninkaan virallisissa yksityistiloissa Louvren linnassa. Ennen kuin avioliittoa ehdittiin solmia, hän kuitenkin kuoli yllättäen huhtikuussa 1599 ennenaikaisen synnytyksen jälkeen odottaessaan neljättä lastaan. Hänen hautajaisensa pidettiin Pariisin Saint-Germain-l’Auxerrois-kirkossa.[3]

Gabrielle d’Estrées’n veli oli marsalkka François-Annibal d’Estrées.[3] D’Estrées’n ja Henrik IV:n César-pojasta polveutui Bourbonin hallitsijasuvun Bourbon-Vendôme-haara.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Gabrielle d’Estrées, duchess de Beaufort (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 30.4.2022.
  2. a b Estrées, Gabrielle d' (1571-1599) (ranskaksi) Ranskan kansalliskirjasto. Viitattu 30.4.2022.
  3. a b c d e f g h Estrées, Gabrielle D' (1573–1599) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 30.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]