Göteborgin reunamoreeni
Göteborgin reunamoreeni (ruots. Göteborgsmoränen, Fjärås linje, engl. Göteborg Moraine, Gothenburg Moraine [1][2]) on näkyvästi kerrostunut reunamuodostuma, joka sijaitsee Etelä-Ruotsin länsirannikon tuntumassa Bohuslänissä ja Hallandissa ja viimeisten kilometrien osalta Smålandissa. Reunamoreeni luonteeltaan kukkuloiden ja selänteiden jakso, joka on lähes 300 kilometriä pitkä. Muodostuman ajoitus on vielä epävarma ja se on muodostunut noin 15 000 vuotta sitten.[3]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viime jääkauden loppuvaiheessa Fennoskandian mannerjäätikön on alkanut hitaasti sulaa. Sulaminen ei ole ollut tasaista, vaan lämpöjaksojen väliin on mahtunut kylmempiä stadiaaleja, joiden aikana jäätikön reuna on perääntynyt hitaammin, pysynyt paikallaan tai jopa edennyt useita kilometrejä. Etelään virtaavan Keski-Ruotsin virtauskielekkeen länsisivulle on erään stadiaalin aikana muodostunut reunamoreenimuodostumia, jota sijaitsevat toisiinsa nähden lähes suorassa linjassa. Tämä linja sijaitsee noin 10 kilometriä länteen päin Hallandin rannikon moreenimuodostumista. Moreeniselänteet ovat muodostuneet aikoinaan merenpohjassa tai merenrannikon lähellä, sillä niihin on sekoittunut runsaasti esimerkiksi simpukoita.[3]
Moreenimuodostuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reunamoreenin näyvä osuus alkaa Göteborgin pohjoispuolella Kungshamnista, jossa se nousee merestä, ylittää Orustin saaren, kiertää Göteborgin sisämaan puolelta, ja kääntyy Varbergin kohdalla enemmän metsämaiden suuntaan. Aluksi sen muodostaa moreenimäet ja lyhyet moreeniselänteet, mutta noin 35–40 kilometrin päässä Göteborgista etelään se jatkaa yhtenäisempänä muodostumana. Täällä se kohoaa lähes 50 metrin korkusena selänteinä, jotka ylittävät laaksoja ja korkeita mäkiä. Selännejaksoon liittyy mukaan jäätikköjokimuodostumia, joita ovat harjuja ja niiden päässä suistotasanteita. Selännejakso on seuraavan 40 kilometrin matkalla huomiota herättävä, mutta loppuosaltaan se muuttuu satunnaisemmaksi. Hillefors on ehdottanut, että reunamoreenia esiintyisi itään kääntyvässä muodostumassa. Se kääntyisi Bolmenjärven eteläpuolelle. Toinen useamman tutkijan ehdotus on, että reunamoreenit kääntyisivät aikaisemmin itään ja ylittäisivät Bolmenjärven.[3][1]
Reunamoreeni on muodostunut aikoinaan merenrannan tuntumassa, joko vedessä tai aivan rannalla. On ehdotettu, että muodostuma jatkuisi Bolmenin kaakkoispuolella luonteensa muuttaneena. Aluksi on moreenimäkiä ja selänteitä harvemmassa, mutta Smålandin ylängöllä ne muodostuisivat lähinnä moreenikumpualueista, jotka ulottuvat ehkä Blekingeen asti. Samalla kumpualueella on laserkeilaustutkimuksissa havaittu jälkiä kahdesta moreeniselännejakso, joista kumpaakaan ei ole pystytty kytkemään luotettavasti Göteborgin reunamoreenijaksoon. Mitään varmaa ei asiasta voine tämänkään vuoksi sanoa.[1][4]
Merkittäviä kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fjärås Bräcka on Kungsbackan kunnassa reunamuodostuma, josta näkyy harjun patoama Lygnern ja Kungsbackafjorden. Paikalla on myös Duvehedin lentokenttä.[5][6]
Tutkimushistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reunamoreen on vuosina 1979–1995 ajoitettu 12 500–12 800 vs, mutta kun ajoituksia tarkastelee kalibrointikäyrää vasten, laajenee niiden antama ajoitus välille 14 400–15 500 vs. Tämä sijoittuisi vanhimpaan dryaskauteen.[3][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Stoeven, Arjen & al.: Deglasiation of Fennoscandia. Quaternary Science Reviews, 2016, nro 147, s. 91–121. Elsevier Ltd.. doi:10.1016/j.quascirev.2015.09.016. ISSN 0277-3791. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 19.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Lowe, J.J. & Walker, M.J.C.: ”2.3.2.1 Northern Europe”, Reconstructing Quaternary Environments, s. 26–28. Routledge, 2014. ISBN 9781317894506. GoogleBooks-kirjamerkki (viitattu 19.10.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c d Lundqvist, Jan & Wohlfarth, Barbara: Timing and east−west correlation of south Swedish ice marginal lines during the Late Weichselian. Quaternary Science Reviews, 2001, 20. vsk, s. 1127–1148. Amsterdam, Alankomaat: Elsevier Science Ltd.. ISSN 0277-3791. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 19.10.2021. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Thorbergsson, Gunnlaugur Brjánn: A sedimentological study on the formation of a hummocky moraine at Törnåkra in Småland, southern Sweden, s. 5–7. Lundin yliopisto, 2011. Master’s thesis, no 286. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.10.2021). (englanniksi)
- ↑ Andersen, S & Pedersen, S.S (toimittajat): Israndslinier i Norden, s. 209–210. , 1998. TemaNord 1998:584. ISBN 978-92-89302555. Google-Books-linkki (PDF) (viitattu 19.10.2021). (norjaksi)
- ↑ Fjärås Bräcka bildning, Naturum, viitattu 20.10.2021 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Blåvätterna - Stensjön (Arkistoitu – Internet Archive), Hallandsleden (ruotsiksi)