Fytokromi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fytokromi on kasvin viherhiukkasissa esiintyvä sinivihreä väriaineproteiini. Se vastaanottaa kasvissa valorytmiin liittyvät muutokset ja aiheuttaa siis päivänpituuteen reagoivien kasvien (pitkänpäivänkasvit ja lyhyenpäivän kasvit) kukintainduktion sekä kasvien talveentumisinduktion. Lisäksi fytokromi indusoi valossa itävien kasvien itämisprosessin. Fytokromia on kasveissa erittäin vähän, ja vaaditaan vain pieniä säteilytason muutoksia laukaisemaan sen välittämät kemialliset muutokset.

Fytokromin toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fytokromilla on kaksi muotoa: virittynyt ja virittymätön fytokromi. Virittymättömästä muodosta käytetään lyhennettä P660 (helakanpunaisen valon, jonka aallonpituus 660 nm, vastaanottaja), sekä virittyneestä muodosta lyhennettä P730 (pidempiaaltoisen punaisen värin 730 nm vastaanottaja). Lyhenteet merkitsevät sitä valon aallonpituutta, jota fytokromi imee tehokkaimmin. Esimerkiksi auringon paistaessa P660 (virittymätön) -fytokromi imee tehokkaasti 660 nm valon aallonpituutta. Seurauksena se muuttuu nopeasti tehokkaaksi P730 - fytokromiksi. Tämä muoto taas imee tehokkaasti 730 nm aallonpituutta, jonka seurauksena muuttuu takaisin P660- muotoon. Palautuminen tapahtuu myös ilman 730 nm säteilyä (pimeässä), mutta hitaammin. Riittävä määrä fytokromin tehokasta muotoa aiheuttaa kukkimishormonin välityksellä kasvin kasvupisteiden ohjelmoitumisen generatiiviseen (suvulliseen)vaiheeseen, eli kukkimiseen. Päivän pituudesta riippuu, ehtiikö kasvissa valoisaan aikaan syntyä tarpeeksi fytokromin tehokasta muotoa kukkimisen indusoimiseksi ennen kuin pimeällä tehokas muoto alkaa taas palautua P660 muotoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pankakoski, A. 2003. Puutarhurin kasvioppi. Edita Prima Oy. Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.