Fumiko Kaneko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fumiko Kaneko vuonna 1925.

Fumiko Kaneko (jap. 金子 文子 Kaneko Fumiko, 25. tammikuuta 1903 Jokohama23. heinäkuuta 1926 Utsunomiya) oli japanilainen anarkisti ja nihilisti. Hänet tunnetaan erityisesti suunnitelmasta murhata Japanin keisari Hirohito ja muita kuninkaallisen perheen jäseniä. Kaneko sai murhan suunnittelusta kuolemantuomion, joka kuitenkin muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Tämän jälkeen Kaneko teki itsemurhan, katsoessaan anarkistisen vakaumuksensa mukaisesti, ettei valtiolla ole oikeutta päättää hänen elämästään tai kuolemastaan.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanekon isä oli samuraisukua ollut poliisietsivä Fumikazu Saeki ja talonpojan tytär Kikuno Kaneko. Koska hänen vanhempansa eivät olleet naimisissa, Kaneko merkittiin väestörekisteriin vasta kahdeksanvuotiaana äitinsä sisarena. Vuonna 1912 Kaneko adoptoitiin Japanin miehittämään Koreaan, jossa hänen huoltajakseen tuli Saekin lapseton sisar. Koreassa Kaneko joutui elämään köyhyydessä ja todisti myös sukulaistensa ja muiden japanilaismiehittäjien alentavaa suhtautumista paikallisiin asukkaisiin. 16-vuotiaana Kaneko lähetettiin takaisin Japaniin, jossa hänen sukulaisensa yrittivät järjestää avioliittoa Kanekon sedän kanssa. Suunnitelma ei toteutunut, ja lopulta Kaneko muutti vuoden kuluttua Tokioon, jossa hän asui isosetänsä luona.[1]

Kaneko työskenteli Tokiossa sanomalehtimyyjänä, ja kävi samalla myös iltakoulua opiskellen muun muassa matematiikkaa ja englantia. Myydessään sanomalehtiä Kaneko tutustui Pelastusarmeijan vapaaehtoisiin sekä paikallisiin sosialisteihin, jotka jakoivat lehtiään kaduilla. Myöhemmin hän oli mukana molempien toiminnassa, mutta pettyi sekä kristittyjen että sosialistien ajatuksiin. Vuonna 1922 Kaneko tapasi iltakoulussa anarkismista ja nihilismistä kiinnostuneen opiskelijan, ja tutustui hänen kauttaan Max Stirnerin, Mihail Artsybaševin ja Friedrich Nietzschen kaltaisten filosofien ajatuksiin. Samaan aikaan hän tutustui myös korealaiseen anarkistiin ja itsenäisyysaktivistiin Park Yoliin, jonka kanssa Kaneko ryhtyi julkaisemaan lehtiä. He perustivat myös vallankumouksellisen ryhmän, jonka toimintaperiaatteisiin kuului suora toiminta.[1]

Syyskuussa 1923 tapahtuneen Suuren Kantōn maanjäristyksen jälkeen viranomaiset pidättivät lukuisia aktivisteja ja poliittisia vastustajiaan pelätessään heidän käyttävän katastrofin aiheuttamaa sekasortoa hyväkseen kapinan aloittamisessa.[1] Pidätettyjen joukossa olivat muassa poliisin surmaamat anarkistit Noe Itō ja Sakae Ōsugi,[2] sekä Kaneko ja Park, jotka saivat pitkän oikeuskäsittelyn päätteeksi kuolemantuomiot. Heitä syytettiin muun muassa keisarillista perhettä vastaan suunnatun pommi-iskun suunnittelusta. Kaneko ja Park ehtivät vielä solmimaan avioliiton vain pari päivää ennen tuomion julistamista. Lopulta molemmat armahdettiin ja kuolemantuomiot muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Park vapautui lopulta toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, mutta Kaneko teki itsemurhan vankilassa vuonna 1926. Hänen vankeusaikana kirjoittamansa muistelmat julkaistiin myöhemmin 1950-luvulla.[1]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanekon ja Parkin oikeuskäsittelyä kuvataan vuonna 2017 valmistuneessa korealaisessa elokuvassa Anarchist from Colony, jonka on ohjannut Lee Joon-ik.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Telfer, Tori: The Loneliness of the Female Nihilist 15.8.2017. The AWL. Viitattu 7.4.2018. (englanniksi)
  2. Noe, Ito, 1895–1923 19.2.2006. Libcom. Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)
  3. Niskanen, Eija: Anarchist from Colony 2017. Helsinki Cine Aasia. Viitattu 7.4.2018.