Fredrik Wilhelm Baeckman
Fredrik Wilhelm Baeckman (16. kesäkuuta 1788 Vehkalahti – 22. helmikuuta 1853 Harjun kartano) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan everstiluutnantti ja tilanomistaja.[1][2][3][4]
Vehkalahden Onkamaalla syntyneen Fredrik Wilhelm Baeckmanin vanhemmat olivat maanmittari Peter Johan Beckman ja Helena Charlotta Bökman. Hänen kasvatti-isänsä ja appensa oli Ruotsinpyhtäällä Stockforsin kartanon omistanut kapteeni Gustaf Schatelowitz.[1]
Baeckman pääsi erään venäläisen kenraalin avulla kouluttautumaan upseeriksi ja hän osallistui Napoleonia vastaan käytyihin taisteluihin venäläisessä husaarirykmentissä. Baeckman oli mukana 68 taistelussa, niiden joukossa oli vuonna 1813 käyty Leipzigin Kansojen taistelu. Hän oli mukana sodan voittajien marssissa Pariisiin ja sai mitaleja ja ylennyksiä.[2]
Baeckman meni naimisiin Elisabeth Stockforsin kanssa ja asettui vaimoonsa kanssa aluksi Venäjälle lähelle Puolan rajaa. Varakkaalta englantilaiselta Banksien perheeltä oli 1700-luvulla jäänyt suuri omaisuus ja tämän omaisuuden perijöihin kuului myös suomalaisen Beckmanin suvun jäseniä, heidän osuutensa oli noin 2 000 puntaa. Riita tämän englantilaisen perinnön jakamisesta kesti lähes sadan vuoden ajan mutta lopulta Baeckman sai osuutensa ja hänestä tuli varakas mies. Myöhemmin on selvinnyt että Baeckman ei kuitenkaan olisi ollut sukua Bankseille ja hän sai perinnön harhaanjohtaneiden ja puutteellisten henkilötietojen avulla. [2][3]
Baeckman osti sotapalveluksesta erottuaan ja perinnön saatuaan Harjun kartanon Virolahdelta Haminan läheltä ja asettui sinne asumaan. Harjun kartanossa vieraili usein läheisen Haminan kadettikoulun oppilaita, heidän joukossaan muun muassa Emil von Qvanten. Qvanten kirjoitti Suomen laulu-runonsa 15-vuotiaana pääsiäisenä 1842 ollessaan vierailulla Harjun kartanossa. Everstiluutnantti Baeckmanin musikaalinen poika V. Baeckman sävelsi sen ja Haminan kadetit esittivät sen vielä samana päivänä. Tämä sävellys väistyi kuitenkin Fredrik Paciuksen myöhemmän sävellyksen tieltä eikä se ole säilynyt.[2][3]
Otto Ehrström laati vuonna 1938 Fredrik Wilhelm Baeckmanista ruotsinkielisen henkilötutkielman Fredrik Wilhelm Baeckman. En landsman och krigare från Napoleons tid jämte en framställning av historien om det "engelska arvet".[3][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Suku Forum 2.12.2016 : Everstiluutnantti Fredric Wilhelm Baeckman
- ↑ a b c d Kymenlaaksolaiset vaikuttajahahmot : Fredrik Wilhelm Baeckman (Web Archive)
- ↑ a b c d "Suomen laulun" syntymä. Qvanten kirjoitti sen Harjun kartanossa v. 1842, Helsingin Sanomat, 29.01.1939, nro 27, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Family Group Sheet, The Federley family