Siirry sisältöön

Fredrik Kaarle (Preussin prinssi)

Wikipediasta
Prinssi Friedrich Karl

Fredrik Kaarle (saks. Friedrich Karl Nikolaus); ( 20. maaliskuuta 1828 Berliini, Preussin kuningaskunta15. kesäkuuta 1885 Klein Glienicke, Saksan keisarikunta)[1][2] oli preussilainen prinssi ja sotamarsalkka, joka toimi tärkeänä komentajana Saksan yhdistymiseen johtaneissa sodissa.

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friedrich Karlin isä oli prinssi Kaarle, Preussin kuningas Vilhelm I:n veli, ja äiti Saksi-Weimarin prinsessa Maria. Friedrich Karl sai lapsesta alkaen sotilaallisen koulutuksen ja osallistui kenraali Friedrich von Wrangelin päämajassa ensimmäiseen Tanskan–Preussin sotaan vuonna 1848 sekä Badenin-sotaretkeen vuonna 1849.

Friedrich Karl ylennettiin vuonna 1852 everstiksi, vuonna 1854 kenraalimajuriksi ja vuonna 1861 ratsuväenkenraaliksi, ja hän toimi vuodesta 1860 Preussin kolmannen armeijakunnan komentajana. Hän julkaisi samana vuonna myös huomiota herättäneen sotatieteellisen teoksen Eine militärische denkschrift von P. F. C.. Vuonna 1864 käydyssä toisessa Tanskan–Preussin sodassa prinssi toimi ensin armeijakunnan ja toukokuusta 1864 alkaen koko sotaretken komentajana. Kaksi vuotta myöhemmin käydyssä Preussin–Itävallan sodassa hän komensi 1. armeijaa, joka yhdessä Elben armeijan ja 2. armeijan kanssa saavutti voiton ratkaisevassa Königgrätzin taistelussa 3. heinäkuuta 1866.[1][2]

Vuosien 1870–1871 Ranskan–Saksan sodassa Friedrich Karl oli 2. armeijan komentajana. Elokuussa 1870 käydyissä taisteluissa hän pakotti ranskalaisen F. A. Bazainen armeijan perääntymään Metziin ja jäi sen jälkeen piirittämään kaupunkia, kunnes Bazaine antautui 27. lokakuuta. Voittoa seuranneena päivänä Friedrich Karl ylennettiin sotamarsalkaksi. Sen jälkeen hän valtasi Orléansin ja löi kenraali Antoine Chanzyn komentaman Loiren-armeijan joulukuun alussa sekä Chanzyn loput joukot Le Mansin luona kuukautta myöhemmin.[2][1]

Friedrich Karl joutui kuitenkin muun sodanjohdon kritiikin kohteeksi, sillä hänen johtamansa operaatiot olivat voitokkuudestaan huolimatta myös vaatineet runsaat tappiot. Hänellä oli erimielisyyksiä varsinkin yleisesikunnan päällikön Helmuth von Moltken sekä 1. armeijan komentajan Karl Friedrich von Steinmetzin kanssa.[2]

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prinssi Friedrich Karl avioitui vuonna 1854 Anhaltin prinsessa Maria Annan kanssa.[2] Heidän tyttärensä oli prinsessa Louisa Margareta (1860–1917), joka avioitui kuningatar Viktorian ja prinssipuoliso Albertin pojan, Connaughtin herttua, prinssi Arthurin kanssa vuonna 1879.

  1. 1 2 3 Nordisk familjebok (1908), s. 1311–1312 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 9.8.2013.
  2. 1 2 3 4 5 Frederick Charles, prince of Prussia (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.8.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]