Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua)
| Frans Kaarle | |
|---|---|
| Itävallan arkkiherttua | |
 Frans Kaarle vuonna 1878 | |
| Syntynyt |
7. joulukuuta 1802 Wien, Itävalta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
| Kuollut |
8. maaliskuuta 1878 (75 vuotta) Wien, Itävalta-Unkari |
| Puoliso |
Sophie ( 1894; 1872) |
| Lapset | |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Frans I |
| Äiti | Maria Teresa |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Frans Kaarle (saks. Franz Karl); (7. joulukuuta 1802 Wien – 8. maaliskuuta 1878 Wien)[1] oli Itävallan arkkiherttua, keisari Frans I:n poika ja keisari Frans Joosefin isä.
Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frans Kaarle oli keisari Frans I:n ja keisarinna Maria Teresan kolmanneksi vanhin poika. Koska hänen isoveljensä keisari Ferdinand I oli lapseton, Frans Kaarlen oletettiin jatkavan Habsburgin hallitsijasukua. Sekä Ferdinandia että Frans Kaarlea pidettiin jossain määrin heikkolahjaisina, mikä lienee johtunut siitä, että heidän vanhempansa olivat serkkuja.[2]
Avioliitto ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frans Kaarle nai vuonna 1824 Baijerin prinsessa Sophien, ja heille syntyi neljä poikaa: tuleva Itävallan keisari Frans Joosef (Franz Joseph), Meksikon keisariksi päätynyt Maksimilian (Ferdinand Maximilian), arkkiherttua Kaarle Ludvig ja arkkiherttua Ludvig Viktor sekä lapsena kuollut arkkiherttuatar Maria Anna.[2][1] Arkkiherttuatar Sophien on sanottu olleen miestään huomattavasti neuvokkaampi ja aktiivisempi vallankäytössä.[2]
Sotilasura ja kruununperijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frans Kaarle palveli upseerina Itävallan armeijassa, jossa hän sai vuonna 1835 kenraalimajurin ja 1844 sotamarsalkkaluutnantin arvon. Hän oli sijaishallituksena toimineen salaisen valtiokonferenssin (Geheime Staatskonferenz) jäsen vuosina 1836–1848.[1] Kun keisari Ferdinand I joutui vallankumouksen aikana luopumaan kruunusta joulukuussa 1848, Frans Kaarle olisi ollut seuraavana perimysjärjestyksessä, mutta Sophie painosti hänet allekirjoittamaan asiakirjan, jolla hän luovutti kruunun edelleen 18-vuotiaalle pojalleen Frans Joosefille. Sen jälkeen hän oli sivussa päätöksenteosta.[2][1] Hän oli tosin nimellisesti parlamentin ylähuoneen eli herrainhuoneen jäsen vuodesta 1861.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
