Ford Transit (2013)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seitsemännen sukupolven Ford Transitia on valmistettu vuodesta 2013 lähtien.

Ford Transit VII (2013–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ford Transit VII
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Turkki
 Yhdysvallat
Valmistaja Ford
Konserni Ford Motor Company
Valmistusvuodet 2013–
Korimalli pakettiauto
pikkubussi
lava-auto
Edeltäjä Ford Econoline
Ford Transit VI
Teknisesti samankaltaisia Ford Transit Custom
Iskutilavuus 2,2–3,7 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa takaveto
neliveto
Vaihteisto 6-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen automaatti

Seitsemännen sukupolven Ford Transit -mallistossa on kaksi erikokoista mallia.[1] Keskikokoinen, etuvetoinen Transit Custom esiteltiin vuonna 2012 Englannissa ja suurempi takavetoinen Transit Detroitin autonäyttelyssä tammikuussa 2013.[2]

Takavetoisen Transitin kehittivät yhteistyössä Fordin Euroopan ja Pohjois-Amerikan suunnitteluosastot. Pohjois-Amerikan markkinoilla takavetoinen Transit korvasi Ford Econolinen.[2]

Pakettiauton koripituuksia on Suomessa tarjolla kolme (L2, L3, L4) ja -korkeuksia kaksi (H2, H3) kappaletta.[3] Linja-automallin saa Suomessa vain keskipitkällä (L3) ja pisimmällä (L4) koripituudella. Keskipitkä linja-auto on aina keskikorkea (H2) ja pitkä korkea (H3). Istuimia on 14–18 henkilölle korimallista riippuen.[4]

Suomeen tuodaan ainoastaan 2,2-litraista Duratorq TDCi -dieselmoottoria kahdella tehovaihtoehdolla (125/155 hv). Pienintä 100-hevosvoimaista versiota ei ole Suomen tuontiohjelmassa. Voimansiirtona on kuusivaihteinen manuaalivaihteisto.[5] Muualla tarjolla ovat myös 2,3-litrainen Duratec-bensiinimoottori, 3,2 ja 2,4 litran TDCi:t sekä vain Pohjois-Amerikassa 3,5 EcoBoost- ja 3,7 Ti-VCT V6 -bensiinimoottorit[2]. Kuusivaihteinen automaattivaihteisto[2] on saatavana ainoastaan Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Suomessa pakettiauton varustetasot ovat ECOnetic ja Trend.

ECOneticissa on vakiona kuljettajan turvatyyny, ABS-jarrut, ESP, sähköikkunat, 16 tuuman teräsvanteet, kauko-ohjattava keskuslukitus, ajotietokone, lämmitettävä kahdeksassa suunnassa säädettävä kuljettajan istuin, radio, Bluetooth-järjestelmä, päiväajovalot, ohjauspyörän kallistuksen ja etäisyyden säätö, lämmitettävät sähköpeilit ja ikkunaton liukuovi matkustajan puolella.[6]

Trendissä on lisäksi pölykapselit, sumuvalot, CD-soitin, Ford SYNC -hätäaputoiminto, manuaali-ilmastointi, nahkaverhoiltu ohjauspyörä ja vaihteenvalitsimen nuppi sekä vakionopeudensäädin.[7]

Transitin pikkubussiversiossa on turvaverhot, jotka suojaavat kaikkien viiden istuinrivin matkustajia. Verho on pituudeltaan 4,5 metriä, ja sen on sanottu olevan maailman suurin turvatyyny.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Transit-esite. Ford Motor Company Limited, 10/2013.
  • Transit Linja-auto -esite. Ford Motor Company Limited, 1/2015.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koeajo: Täysin uusi Ford Transit Custom Caravan. 28.9.2012. Viitattu 6.9.2015.
  2. a b c d 2013 Detroit Auto Show: 2014 Ford Transit Edmunds. 15.1.2013. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  3. Esite 10/2013, s. 30–31.
  4. Esite 1/2015, s. 28–29.
  5. Koeajo: Ford Transit Tuulilasi. 20.3.2014. Viitattu 6.9.2015.
  6. Esite 10/2013, s. 24, 26.
  7. Esite 10/2013, s. 25, 27.
  8. Ford Transitin turvatyyny on 4,5 metriä pitkä Ilta-Sanomat. 4.7.2014. Arkistoitu 6.2.2016. Viitattu 9.9.2015.
  9. Industry’s Largest Airbag Installed in 2015 Ford Transit 15-Passenger Truck Trend Network. 25.6.2014. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]