Flyygelitorvi
| Flyygelitorvi | |
|---|---|
 Tavallinen, kolmiventtiilinen Bb-vireinen flyygelitorvi. |
|
| Soitinryhmä | vaskipuhaltimet |
| Alkuperämaa / ‑alue | Eurooppa, 1800- luvun alku |
| Soittimen ääniala |
 Teoreettisesti sama kuin trumpetilla, mutta ylimmät äänet ovat hyvin vaikeita. |
| Liittyvä musiikin tyylilaji | Jazz, klassinen musiikki |
| Samankaltaisia soittimia | käyrätorvi, kornetti, altto-, tenori- ja baritonitorvet, tuuba |
Flyygelitorvi on vaskipuhaltimiin kuuluva soitin. Se koostuu samoista osista kuin trumpetti; suukappaleesta, kartiomaisesta putkesta, venttiilikoneistosta, "triggereistä" ja kellosta. Ääni on trumpettiin verrattuna pehmeämpi.
Flyygelitorvella on sama ääniala kuin trumpetilla, mutta ylärekisteriä on vaikeampi hallita. Flyygelitorvella voi myös soittaa suuresta Bb:stä suureen Gb:n asti vaikka trumpetilla nämä äänet eivät soi (suuresta B:stä pieneen Eb:n äänet eivät soi flyygelitorvella). Neliventtiilisellä flyygelitorvella voi soittaa kromaattisesti suuresta Gb:stä ylöspäin, neljäs venttiili madaltaa ääntä kvartilla. Äänialan yläraja on eri jokaiselle soittajalle, kuten muissakin vaskipuhaltimissa, mutta flyygelitorvelle kirjoitetaan harvoin viivaston päälle, jossa sen ääni muuttuu kireäksi.
Flyygelitorvea käytetään nykyään eniten jazzissa, vaskiyhtyeissä ja viihde/popmusiikissa, jossa se on yleinen trumpetistin sivusoitin, mutta sille on sävelletty myös klassista materiaalia. Parhaiten flyygelitorvi toimii soolosoittimena tai vaikka pasuunoiden kanssa sektion ylimpänä äänenä.