Flynnin ilmiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Flynnin ilmiö tarkoittaa älykkyyttä mitattaessa esiintyvää pitkän aikavälin kehitystä, jossa tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Havainto on nimetty uusiseelantilaisen filosofin ja älykkyystutkijan James R. Flynnin mukaan.

Ilmiön selitysyrityksiä ovat olleet muun muassa pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen, elinympäristön monimutkaistuminen ja heteroosi eli alleelien sekoittumisen tuomat hyödyt yksilönkehityksessä. Havainto saattaa ihmetyttää varsinkin ihmisiä, jotka uskovat älykkyystestien mittaavan ihmisyksilön absoluuttista, muuttumatonta älykkyyttä, koska se tarkoittaisi, että uudet sukupolvet ovat aina aiempia älykkäämpiä. Flynn itse ei usko tähän.

Vuonna 2001 Flynn ja ekonomi William T. Dickens esittivät mekanismin, jolla ympäristötekijöiden vaikutus älykkyysosamäärään voisi korostua takaisinkytkennän kautta artikkelissa ”Heritability estimates versus large environmental effects: The IQ paradox resolved”, joka julkaistiin Psychological Review -lehdessä.[1]

Vuonna 2005 Colom ryhmineen esitti aineistoa, jossa espanjalaisten lasten älykkyysosamäärä kasvoi sitä enemmän mitä enemmän heidän ravintonsa parani.[2]

Koulutuksen ja Flynnin ilmiön suhdetta puolestaan ovat tutkineet viime aikoina esimerkiksi Teasdale ja Owen (2005). He havaitsivat, että 500 000 tanskalaisen miehen ÄO-testauksissa vuosien 1959 ja 2004 välissä oli nousua 1990-luvun loppua kohti ja sitten lasku 1990-lukua edeltäneelle tasolle. He arvelivat, että tätä kehitystä edesauttoi samaan aikaan tapahtunut opiskelijamäärien väheneminen 16–18-vuotiaille tarkoitetuissa kolmivuotisissa edistyneemmän tason koulutusohjelmissa.[3]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flynn, James R.: What Is Intelligence?: Beyond the Flynn Effect. (englanniksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. William T. Dickens, James R. Flynn: Heritability Estimates Versus Large Environmental Effects: The IQ Paradox Resolved (Julkaistu Psychological Review-lehdessä: 2001. Vol. 108, No. 2. 346–369) 2001. American Psychological Association, Inc. Viitattu 6.1.2006. (englanniksi)
  2. 'Colom, R.; Lluis-Font, J.M.; Andres-Pueyo, A.: The Generational Intelligence Gains Are Caused by Decreasing Variance in the Lower Half of the Distribution: Supporting Evidence for the Nutrition Hypothesis. Intelligence, Jan 2005, nro 22, s. 83–91.
  3. Thomas W. Teasdale, David R. Owen: A long-term rise and recent decline in intelligence test performance: The Flynn Effect in reverse 2005. University of Copenhagen, Department of Psychology. Viitattu 6.1.2006. (englanniksi)
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.