Flåtin nikkelikaivos
Flåtin nikkelikaivos on Evjessä, Norjassa sijaitseva suljettu kaivos, joka oli aikoinaan Norjan suurin nikkelikaivos.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flåtin nikkelikaivos alkoi toimintansa alun perin kuparikaivoksena ja malmi louhittiin Koparhola-nimisestä kaivannosta.[1] Vuonna 1869 alkaneen kolmen vuoden etsintätyön jälkeen kaivostoiminta alkoi virallisesti vuonna 1872. Kolmen kaivoskauden aikana louhittiin 2,8 miljoonaa tonnia malmia.[2] Vuonna 1872 perustettiin virallisesti Interessentskapet Evje Nikkelverk -yhtiö, ja saman vuoden syksynä kaivos muutettiin nikkelikaivokseksi. 1800-luvun loppupuolella Flåtin nikkelikaivos oli Pohjois-Euroopan suurin nikkelikaivos. Vuonna 1873 Evjeen rakennettiin sulatto, Evje nikkelverk, ja kaivos ja sulatto olivat toiminnassa aina vuoteen 1946 saakka.[1]
Flåtin nikkelikaivos oli lyhyen aikaa maailman suurin laatuaan ja jonkin aikaa suurin Euroopassa. Kaivoksesta saatiin louhittua 20 000 tonnia nikkeliä ja 14 500 tonnia kuparia. Lisäksi sieltä louhittiin kobolttia, kultaa, hopeaa, platinaa ja palladiumia. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittäjät kuormittivat kaivosta suuresti, mikä johti kaivoksen lopulliseen sulkemiseen vuonna 1946. Kaivos ulottui 422 metrin syvyyteen, mikä tarkoitti sitä, että se oli noin 20 metriä merenpinnan alapuolella. Malmion jatke ulottui syvemmälle, mutta ei ole varmuutta siitä, onko se taloudellisesti kannattava.[2]
Nikkelikaivos ja siihen kuuluva sulatto olivat äärimmäisen vaarallisia työympäristöjä. Vähintään 18 ihmistä menetti henkensä työtapaturmissa kaivoksessa tai sulatolla, ja monet muut kärsivät vakavista vammoista. Flåtin kaivokselle on asetettu muistomerkki kunnioittamaan niitä, jotka menettivät henkensä.[1]
Pegmatiitin louhinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikkelikaivos oli keskeinen toimija kvartsin, maasälvän ja muiden mineraalien laajassa louhinnassa niin Evjessä kuin naapurikunta Ivelandissakin. Aluksi sulatusprosesseissa käytettiin hiekkaa, mutta vuonna 1844 päätettiin siirtyä käyttämään "krystallkvartsia" eli kvartsia, joka oli runsaasti saatavilla. Jo tuolloin oli tiedossa, että kaivoksen ympäristössä oli runsaasti pegmatiittia, mikä takasi runsaan kvartsin saannin. Aluksi maasälvän louhinta ei ollut taloudellisesti kannattavaa, koska kuljetuskustannukset lähimpään satamaan, Kristiansandiin, olivat korkeat. Kuitenkin vuonna 1896 avattiin rautatieyhteys Kristiansandiin, mikä teki maasälvän louhinnasta taloudellisesti kannattavaa. Evje og Hornnesin kunnassa on ollut noin 150 maasälpä- ja kvartsilouhosta ja -kaivosta vuodesta 1844 tähän päivään asti. Nykyään toiminnassa on ainoastaan kaksi louhosta, jotka tuottavat pieniä määriä erittäin puhdasta maasälpää hammaslääketieteellisiin tarkoituksiin.[2]
Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flåtin nikkelikaivoksessa toteutettiin mittavaa louhintaa vuosien 1914–1945 aikana ilman merkittävää huomiota ympäristövaikutuksiin. Suuri osa louhitusta malmista sulatettiin Otra-joen varrella Etelä-Evjen alueella. Vuonna 1998 tehdyt tutkimukset toivat esiin huolestuttavaa raskasmetallien aiheuttamaa pilaantumista sulaton ympäristössä ja kaivoksen vesistöissä. Tämä herätti huolta Otra-joen vesiekosysteemin tilasta.[3]
Tutkijat keräsivät näytteitä kirjolohista eri paikoista, mukaan lukien saastumattomasta järvestä, joka sijaitsi yhdeksän kilometriä sulatosta ylävirtaan, Oddebekkenin pohjukasta (sivujoki, joka kuljetti kaivoksen vettä Otra-joen suuntaan), paikoista, jotka sijaitsivat aivan sulaton yläpuolella ja alapuolella, sekä paikasta, joka oli neljän kilometrin päässä sulatosta alavirtaan. Lähellä sulattamoa ja Oddebekkenin pohjukasta kerätyt kalat olivat kooltaan pienempiä kuin ne, jotka saatiin järvestä ja alavirtaisten paikkojen näytteistä. Metallipitoisuudet olivat korkeimmat niissä kaloissa, jotka otettiin näytteeksi siinä kohdassa, missä kaivoksen vesistö sekoittui Otra-joen veteen, ja ne vähenivät asteittain kaloissa, jotka olivat lähempänä jokea alavirtaan. Järvestä peräisin olevissa kaloissa metallipitoisuudet olivat kaikkein matalimmat.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Flåt nikkelgruve OpplevEvje. Viitattu 4.10.2023. (norjaksi)
- ↑ a b c Flåt Nickel Mines, Flåt, Evje og Hornnes, Agder, Norway mindat.org. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b Brotheridge, R. M. ym.: Nickel, cobalt, zinc and copper levels in brown trout (Salmo trutta) from the river Otra, southern Norway. Analyst, 1998, s. 69-72. PubMed:9581023. doi:10.1039/a704883a. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 4.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Flåtin nikkelikaivos Wikimedia Commonsissa
