Ikneumoni

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Faaraorotta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ikneumoni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia
Heimo: Mangustit Herpestidae
Suku: Mungot Herpestes
Laji: ichneumon
Kaksiosainen nimi

Herpestes ichneumon
(Linnaeus, 1758)

Ikneumonin levinneisyys (vihreä - alkuperäinen, punainen - istutettu)
Ikneumonin levinneisyys
(vihreä - alkuperäinen, punainen - istutettu)
Alalajit [2]
  • H. i. ichneumon
  • H. i. angolensis
  • H. i. cafra
  • H. i. centralis
  • H. i. funestus
  • H. i. mababiensis
  • H. i. numidicus
  • H. i. parvidens
  • H. i. sabiensis
  • H. i. sangronizi
  • H. i. widdringtonii
Katso myös

  Ikneumoni Wikispeciesissä
  Ikneumoni Commonsissa

Ikneumoni eli egyptinmungo (Herpestes ichneumon) on laajalle levinnyt mangustilaji, joka on tunnettu myös nimillä faaraorotta ja egyptinmangusti.[3] Sen nimi tulee kreikan "jäljittäjää" tarkoittavasta sanasta, sillä niitä käytettiin muinaisessa Egyptissä jäljittämään tuhoeläimiä asumuksissa.[4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikneumoni on kissaa vähän isompi, ja sen notkea ruumis tuo mieleen näätäeläimet. Aikuinen painaa noin 3,5 kiloa ja on häntineen noin metrin mittainen.[3] Sen turkki on yleisväriltään kiiltävän harmaa, mutta hännän kärki on musta.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikneumoni elää Etelä-Espanjan metsissä, Portugalissa, Lähi-idässä ja suuressa osassa Afrikkaa lukuun ottamatta Saharaa, Afrikan sarvea, Keski- ja Lounais-Afrikan metsäalueita ja eteläisen Afrikan sisämaata.[1][3] Lajia on aiemmin istutettu Madagaskarille, josta se on kuitenkin mahdollisesti jo hävinnyt.[1] Myös Espanjan ja Portugalin populaatioiden arvellaan olevan istutettuja.[1] Laji jaetaan levinneisyysalueellaan yhteentoista eri alalajiin[2].

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikneumoni on yksineläjä, joka liikkuu lähinnä päivisin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Cavallini, P. & Palomares, F.: Herpestes ichneumon IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  2. a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Herpestes ichneumon Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 142. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  4. Cheshire, Gerard: Tiikeri ja gaviaali: Eläinsanakirja, s. 24. Suomentanut Hyrkkö, Sakari. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]