FS Bruix (1894)

Bruix
Bruix
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Arsenal de Rochefort
Kölinlasku	9. marraskuuta 1891
Laskettu vesille	2. elokuuta 1894
Palveluskäyttöön	1. joulukuuta 1896
Poistui palveluskäytöstä	21. kesäkuuta 1920
Tekniset tiedot
Uppouma	4 748 t
Pituus	110,2 m
Leveys	14,04 m
Syväys	6,06 m
Koneteho	8 300 ihp
Nopeus	17 solmua
Miehistöä	16 upseeria ja 378 miehistönjäsentä
Aseistus
Aseistus	2 × Canon de 194 mm Modèle 1887 6 × Canon de 138 mm Modèle 1887 4 × Canon de 65 mm Modèle 1891 4 × Hotchkiss 47 mm 8 × Hotchkiss 37 mm 4 × 450 mm torpedoputkea
Infobox OK

Bruix oli 1890-luvun alussa valmistettu Ranskan laivaston Amiral Charner -luokan panssariristeilijä.

Valmistus

Pääartikkeli: Amiral Charner -luokka

Alus tilattiin Rochefortin laivastontelakalta, missä köli laskettiin 9. marraskuuta 1891. Alus laskettiin vesille 2. elokuuta 1894 ja otettiin palvelukseen 15. huhtikuuta 1896 koeajoja varten. Propulsiojärjestelmän testaus oli 23. heinäkuuta - 19. syyskuuta, jolloin saavutettiin 18,37 solmun nopeus 9 107 CV:llä 15. syyskuuta. Alus liitettiin tilapäisesti 24. syyskuuta pohjoiseen laivueeseen, joka vastaanotti 5.-9. lokakuuta Dunkerquessa valtiovierailulle saapuvan Venäjän tsaarin puolisoineen. Alus joutui palaamana 7. lokakuuta Rochefortiin ohjauksessa havaitun vian vuoksi. Koeajot jatkuivat joulukuun alkuun. Alus otettiin palvelukseen 1. joulukuuta.

Palvelus

Alus liitettiin 15. joulukuuta pohjoiseen laivueeseen. Bruix ja Surcouf saattoivat 18. elokuuta 1897 Dunkerquesta Pothuauta, joka kuljetti presidentti Félix Faurea valtiovierailulle Kronstadtiin. Pian lähdön jälkeen Bruixin koneistosta rikkoutui mäntä, joka rikkoi oikean puoleisen höyrykoneen keskimmäisen paisuntakattilan. Alus joutui konevian vuoksi palaamaan Cherbourgiin, missä suoritettiin asejärjestelmätestejä ja korjattiin propulsiojärjestelmä tammikuuhun 1898 mennessä. Loput koeajot saatiin päätökseen 25. helmikuuta.

Alus liitettiin Kaukoidän laivueeseen, missä sen kotisatamana oli 11. huhtikuuta - 25. lokakuuta Saigon. Aluksen vasen potkuri vaurioitui 20. marraskuuta, kun se oli läpäisemässä Suezin kanavaa. Alus saapui 28. marraskuuta Touloniin, missä se oli telakalla tammikuuhun 1899. Telakalta vapauduttuaan alus liitettiin 3. helmikuuta Brestiin sijoitettuun pohjoiseen laivueeseen.

Kesäkuussa alus teki diplomaattivierailun Espanjaan ja Portugaliin. Syyskuussa alus oli Lorientissa telakalla, missä sen höyrykattiloiden tiivistysputket vaihdettiin. Alus oli toimintakyvytön 7. kesäkuuta 1900, kun sen höyrymäntä vioittui. Alus siirrettiin 20. syyskuuta Rochefortin telakalle viisivuotistarkastukseen, missä tarkastettiin putkistot ja tykkitornit. Lisäksi alukselle tehtiin joitakin muutoksia, joilla mahdollistettiin sen käyttö lippulaivana. Alus palasi 4. marraskuuta pohjoiseen laivueeseen, missä se aloitti 20. marraskuuta palveluksensa divisioonan lippulaivana.

Vuoden lopun ja vuoden 1901 alun alus purjehti Normandian rannikolla ollen pari kertaa telakalla tarkastettavana. Laivue lähti 22. kesäkuuta 1901 suuriin sotaharjoituksiin Välimerelle. Britannian lipun alla purjehtinut SS Paddington kolhi 27. kesäkuuta aluksen törmäyskeulaa, mikä vaurioitti panssarointia. Alus ei saanut kuitenkaan vuotoa, joten vaurioiden korjaus päätettiin toteuttaa seuraavan telakoinnin yhteydessä. Harjoituksen päätyttyä alus palasi 12. elokuuta laivueen mukana Brestiin. Alukelle asennettiin 11. marraskuuta - 11. joulukuuta palleköli ja törmäysvauriot korjattiin. Alus oli 20.-28. joulukuuta telakalla, missä korjattiin pallekölin asennuksen aiheuttama vuoto. Alus vapautui telakalta vasta 10. tammikuuta 1902, kun torneihin piti tehdä tarkastus.

Huhtikuussa 1902 alus liitettiin Atlantin divisioonaan, jonka mukan se vieraili 15. huhtikuuta - 9. toukokuuta Espanjassa. Alus saapui 3. kesäkuuta Fort de Franceen avustamaan Pelèen 5. toukokuuta tapahtuneen purkauksen uhreja. Alus lähti 19. elokuuta Cape Verden ja Kanariansaarten kautta Brestiin, missä se siirrettiin telakalle. Alus vapautui telakalta 27. lokakuuta. Alus palautettiin palvelukseen supistetulla miehistöllä 25. tammikuuta 1903 liitettynä pohjoiseen laivueeseen.

Alus purjehti ainoastaan Bretagnen rannikolla. Alus luovutti 1. kesäkuuta 1903 divisioonan lippulaivan tehtävät, kun se siirrettiin reserviin odottamaan huoltoa. Alus oli poistettuna palveluksesta 1. lokakuuta asti. Korjausten päätyttyä alus palasi reserviin Brestissä, mistä se palautettiin 29. lokakuuta 1904 palvelukseen supistetulla miehistöllä. Alus lähti 5. marraskuuta Brestistä Touloniin, jonne se saapui 10. marraskuuta. Se oli Toulonissa reservissä 15. syyskuuta 1906 saakka lukuunottamatta lyhyttä koeajoa 3. heinäkuuta - 1. elokuuta 1905.

Alus liitettiin Kaukoidän laivueeseen. Alus lähti 15. marraskuuta 1906 Chanzyn kanssa Toulonista Saigoniin, jonne ne saapuivat 10. tammikuuta 1907. Huhtikuussa alus vieraili Japanissa. Se oli Nagasakissa, kun Chanzy ajoi karille 20. toukokuuta. Alus palasi auttamaan pelastustöissä, jotka epäonnistuivat. Aluksen tehtävänä Kaukoidässä oli näyttää lippua Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa, minkä tehtävän keskeyttivät käynnit Saigonissa. Alus oli 22. marraskuuta kattilahuollossa Saigonissa. Alus lähti 26. huhtikuuta 1909 Saigonista kotimatkalle. Suezin kanavassa alus kolaroi Italian lipun alla purjehtineen SS Nilon kanssa. Alus saapui 2. elokuuta Touloniin.

Alus siirrettiin 14. elokuuta 1909 reserviin, jona aikana sille tehtiin erilaisia korjauksia ja muutostöitä. Töitä kuitenkin viivästytettiin toistuvasti Toulonin telakkatyöläisten puutteen vuoksi. Tilanteen pysyessä edelleen huhtikuussa 1911 samana laivastonhinaaja Goliath hinasi 8. kesäkuuta 1911 aluksen Sidi-Abdallahin telakalle Bizertaan. Työt saatiin päätökseen tammikuussa 1912, minkä jälkeen alus pysyi reservissä.

Alus palautettiin palvelukseen 13. toukokuuta 1912, jolloin se liitettiin Levantin laivueen Kreetalle sijoitettavaksi tukikohta-alukseksi. Alus lähti 5. heinäkuuta Toulonista ja saapui 9. heinäkuuta Sudanlahdelle, mistä se vapautti Amiral Charnerin kotimatkalle. Alus oli Kreetalla kaksi vuotta Balkanin sodan aikana. Se teki useita purjehduksia Syyrian, Kyproksen ja Kreikan satamiin sekä Port Saidiin ja Konstantinopoliin. Alus avusti 8. marraskuuta 1912 Venäjän laivaston risteilijän Olegin irrottamisesta karilta. Alus siirrettiin 14. tammikuuta 1913 virallisesti Tunisian divisioonaan. Alus siirrettiin 6. huhtikuuta Bizertassa telakalle, mistä se vapautui 8. toukokuuta. Alus palasi Sudanlahdelle, missä se avusti SS Sénégalin karilta irrottamisessa. Höyrylaiva upposi Smyrnassa osuttuaan italialaisten laskemaan miinaan. Bruix palasi 25. huhtikuuta 1914 Bizertaan, missä se siirrettiin telakalle 28. huhtikuuta. Aluksen korjaukset saatiin valmiiksi huhtikuussa.

Bruix liitettiin 1. elokuuta 1914 erityisdivisioonaan, jonka muut alukset olivat Pothuau, Latouche-Tréville ja Amiral Charner. Divisioonan tehtävänä oli saattueiden suojaaminen ja partiointi. Oltuaan vuoden 1914 lopulla Toulonissa telakalla alus lähti 5. tammikuuta 1915 Toulonista Bizertaan, missä se oli 10.-18. tammikuuta uudelleen telakalla. Eriyisdivisioona lakkautettiin 5. helmikuuta 1915, jolloin alus liitettiin Latouche-Trévillen kanssa Dardanellien laivueeseen.

Alus oli Suezin ja kanavan alueella maaliskuun alkuun, jolloin se siirrettiin Navarinoon. Alus oli Navarinossa toukokuun alkuun. Alus vieraili 10.-19. toukokuuta Maltalla, mistä se siirrettiin Mudrosiin. Alus oli 30. syyskuuta - 30. marraskuuta Bizertassa telakalla, mistä se siirrettiin Salonikaan partioimaan Egeanmerellä. Aluksen ollessa Maltalla telakalla 30. heinäkuuta - 25. elokuuta 1916 havaittiin sisempien runkolevyjen olevan pahasti ruosteessa, mutta korjaus siirrettiin parempaan hetkeen. Telakalta vapauduttuaan alus oli Milosissa, mistä se teki 1. tammikuuta alkaen aina heinäkuun alkuun 1917 partiomatkoja Pireuksen ja Salamiin välillä. Alus siirrettiin 31. tammikuuta 1918 Salonikassa reserviin, missä se oli edelleen sotatoimien päättyessä.

Alus palautettiin palvelukseen 29. marraskuuta 1918, jonka jälkeen se lähti Konstantinopoliin. Alus liitettiin Konstantinopolissa 2. joulukuuta perustettuun 2. laivueen panssariristeilijädivisioonaan. Maaliskuusta toukokuuhun 1919 alus oli valvontatehtävissä Mustallamerellä. Se osallistui 12.-16. maaliskuuta Nikolajevissa joukkojen ja saksalaisen varuskunnan evakuointiin sekä 3.-6. huhtikuuta Odessan evakuointiin. Aluksen miehistö ei noussut Sevastopolissa kapinaan, vaikka monien muiden alusten miehistöt nousivatkin kapinaan 19. huhtikuuta. Alus lähti 5. toukokuuta Konstantinopoliin, mistä se jatkoi 22. toukokuuta.

Alus saapui Touloniin, missä se siirrettiin reserviin ja periaatteessa poistettiin palveluksesta. Syyskuussa alusta päätettiin käyttää Marseillen satamamestarin majoitusaluksena, mistä kuitenkin luovuttiin epäkäytännöllisenä samoin kuin ehdotuksesta muuttaa alus kauppalaivaksi. Bruix poistettiin alusluettelosta 21. kesäkuuta 1920 ja myytiin 21. kesäkuuta 1921 Requinin ja T 269:n kanssa Société du Matériel Naval du Midille 436 000 frangilla.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. London: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
• Feron, Luc: The Armoured Cruisers of the Amiral Charner Class. Conway's Warship, 2013, XXXV. vsk. London: Conway Publishing. ISBN 978-1-84486-236-8 (englanniksi)
• Jordan, John & Caresse, Philippe: French Armoured Cruisers 1887–1932. Barnsley: Seaforth Publishing, 2019. ISBN 978-1-5267-4118-9 (englanniksi)

Viitteet

Amiral Charner -luokan panssariristeilijät

Amiral Charner – Bruix – Chanzy - Latouche-Tréville

Edeltäjä: Dupuy de Lôme – Seuraaja: Pothuau